Miksi pörssikursseissa tuntuu olevan välillä nopeita nousuja ja laskuja? Elliottin aaltoteoria antaa tähän oman vastauksensa. Sen mukaan kurssit kehittyvät pääsuuntaansa vaiheissa 1-5, joista 1 on lyhyt vaihe, 2 vastakkainen, joka on vielä lyhyempi ja vaihe 3 on pisin. Joskun myös lyhyen vastakkaisen vaiheen 4 jälkeen voi tulla pitkä vaihe 5, joka usein kuitenkin on vaiheen 1 mittainen. Vaiheet 1,3 ja 5 sisältävät edelleen vaiheet 1-5 omina lyhyempinä sisäisinä trendeinä. Tämä tarkoittaa sitä, että nopea nousu tai lasku tapahtuu vain suuren vaiheen 3 sisäisessä 3-vaiheessa. Tätä ennen ja tämän jälkeen on jatkuvaa sahaamista, joka tuntuu vain junnaavan paikallaan. Tarkalleen ottaen näin ei kuitenkaan ole vaan, vaihella on omat tuki - ja vastustasonsa, joita ei kuitenkaan helposti huomaa jos ei osaa niitä etsiä. Elliottin aaltoteorian mukaan nopeat hetkelliset nousut ja laskut johtuvat siitä, että lopulta ollaan vaiheen 3 sisäisessä 3-vaiheessa. Merkittävisä korjausliikkeissä (a-b-c) ensimmäinen ja kolmas vaihe pitää myös sisällään viisi vaihetta. Missä vaiheessa nyt ollaan? On hyvinkin mahdollista, että merkittävä lasku eli vaihe 3 on juuri alkamassa.
Sama ilmiö näkyy myös momentumissa. Kaikilla aikatasoilla merkittävät liikkeet ylös ja alas tapahtuvat vain momentumin saavutettua tietyn tason. Kun momentum on noussut korkealle tai laskenut matalalle alkaa paikallaansahaamisen vaihe, joka kestää niin kauan, että momentum on noussut tai laskenut tietylle tasolle.
Viikkotasolla indekseissä ei tälläkään viikolla ole tapahtunut mitää uutta. Indikaattorit ovat pääsääntöisesti negatiivisina, joten merkittävä lasku on edelleen mahdollista. Lyhen ajan kaavioissa momentum on saavuttamassa huippunsa ja tuottanut jo laskun merkkejä, joten pörssihuippu voi hyvinkin olla jo käsillä tai ohitettu. Mikäli esimerkiksi SP500 vielä nousee, nousee myös viikkotason RSI edellistä tasoaan korkeammalle, mikä merkitsee, että bear-marketin vaara olennaisesti vähenee. Tämä viikkotason RSI on kuitenkin pysytellyt alle 60 pisteen maailman merkittävimmissä indekseissä, mikä on juuri tyypillistä bear-market -huipuille. DAXissa ei tällä viikolla enää nähty uusia pörssihuippuja vaan perjantaina nähtiin uusi alempi pohja nykyisen muutaman viikon nousun trendissä. Ero on selvä SP500aan, joka on tuottanut uusia huippuja vielä tällä viikolla ja muutenkin noussut merkittävästi enemmän. Tämä on kuitenkin tyypillistä USAn indekseille: ne aloittavat laskunsa viimeisenä. Tämä yhdessä muiden tekijöiden kanssa kertoo siitä, että tämän nousun pörssihuippu voi hyvinkin olla jo takana.
Öljyn hinta on myös tullut alas, mikä saattaa heijastua osakeindekseihin. RSI-analyysin mukaan öljy ja indeksit voivat näillä merkeillä tippua ainakin huhtikuun ja pidemmällä tähtäimellä jopa koko tämän vuoden, mutta todennäköisimmin käänne tapahtuisi kesällä ylös. Tämä ei kuitenkin ole ennustus vaan tämänhetkinen tilannekatsaus, joka voi muuttua ja osoittautua vääräksi riippuen kurssien kehityksestä. Usein ne tuppaavat kuitenkin kehittymään trendeissä ja mitä selkeämmin trendi osoittautuu analyysissa paikkansapitäväksi kurssien liikkuessa, sitä todennäköisemmäksi trendin jatkokin osoittautuu.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.