Syksyinen sahailu jatkuu, eikä indekseissä tapahdu mitään erikoista. Vaikuttaa siltä, että jotakin positiivista odotetaan, jotta saataisiin syytä uuteen nousuun. Sellaista ei ehkä tule mikäli ei positiiviseksi lueta sitä, että jotakin negatiivista jää tapahtumatta. Trump-peikon poistuminen estradilta voisi olla tällainen, mutta heti sen jälkeen sermin takana väijyy toinen korkopeikko..
Teknisellä puolella sijoittajien mielialat ja käyttäytyminen näkyvät momentumin hitaana vähentymisenä. SP500:ssa ja DAX:ssa hitaasti vähenevä momentum kertoo siitä, ettei vielä haluttaisi uskoa pörssilaskun todellisuutta. Ja tästä uskostahan siinä on kyse. Kun siihen aletaan uskoa se myös toteutuu. Etukäteen emme voi tietenkään tietää varmuudella kuinka negatiiviesksi sijoittajien tunnelma lopulta heikkenee, mutta viiden tunnin tasolla oleva negatiivinen RSI-linja on pitänyt hyvin SP500ssa ja DAXissa. Tämä tarkoittaa jopa yli kuukauden mittaista alakuloa pörssi-indekseissä. Tämä alakulo voi toteutua paikoillaan sahaamisena tai selvänä laskuna.
SP500:sta ja DAX:sta löytyy gapit kesän pohjien tienoilta, joten 10-15 prosentin lasku on mahdollinen. Tämän toteutuminen seuraavan kuukauden aikana ei ole välttämättömyys, mutta mikäli näin ei tapahdu merkitsee se todennäköisesti sitä, että indeksit sahailevat nykylukemissa useita kuukausia. Tämä sen vuoksi, että gapit täyttyvät joskus ja jos ne eivät tee sitä nyt, ne tekevät sen myöhemmin.
Sitten suomalaisille rakkaasta Nokiasta. Tekninen tilanne on herkullinen ja noin vuoden sisällä saattaa tapahtua uusia mielenkiintoisia käänteitä. Inderes ennusti keväällä, että Nokian osake nousisi päälle kuuteen euroon. Tämä on jäänyt toteutumatta, sillä taustalla vaikuttaa viikkokaaviossa pitkäaikainen laskeva RSI-linja, joka päättyy vasta vuoden vaihteessa. Sekään ei vielä merkitse, että osake lähtee nosuun, mutta silloin alkaa olla järkevää odottaa hinnan nousua. Inderesin ennuste saattaa perustua gappiin, joka löytyy Nokian osakkeesta 6,5 euron kohdilta, mutta gapin täyttymisen ajankohtaa ei pysty itse gapista määrittämään. Alapuolella gapit löytyvät 3 ja 4 euron kohdalta. Mikäli saavuttaisimme 3 euron gapin olisi tuleva hinnan nousu 6,5 euron gapille yli sadan prosentin nousu ja onhan niitä vipusertifikaattejakin Nokialle. Elliottin aaltoteorian mukaan olisimme nähneet tässä vaiheessa suuren nousun ensimmäisen ja toisen vaiheen, joiden jälkeen olisi odotettavissa suurin ja pisin vaihe eli kolmas nousuvaihe, joka voisi nostaa Nokian osakkeen hinnan ties kuinka korkealle.
Sadan prosentin nousut vipusertifikaateille voivat tuoda mielettömiä tuottoja, mutta tuotot riippuvat paljonkin siitä kuinka paljon hinta matkalla sahailee. Pahimmassa tapauksessa vipusertifikaatin hinta nollaantuu, vaikka kohde-etuuden hinta nousee pitkällä aikavälillä kuinka paljon. Tämä johtuu siitä, että yksikin pudotuspäivä voi viedä sertifikaatista kaiken arvon mikäli vipua on paljon. Tämän vuoksi voi olla hyvinkin paljon kannattavampaa ostaa vivultaan kolmi- tai nelikertaista sertifikaattia, jolla pääsee paremmin kiinni pitkiin nousuihin, kuin esimerkiksi Nokian kahdeksankertaisella sertifikaatilla. Mikäli sadan prosentin nousu tapahtuisi niin, että nousua olisi joka päivä yksi prosentti olisi tuotto nelikertaisella vivulla 5000 prosenttia. Satanen muuttuisi siis 5000 euroksi. Kaksi tällaista tuottaisi jo omaisuuden. Periaatteessa pitkäaikaiset sijoitukset sertifikaatteihin kannattaa sijoittaa Elliottin aaltoteorian kolmansiin ja viidensiin vaiheisiin, sillä nämä ovat suoraviivaisinta nousua tai laskua markkinoilla.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.