sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Näkyykö valoa tässä pörssikurjuudessa?

Jotkut sanovat, että osakkeisiin kannattaa sijoittaa vasta kun viimeisenkin härän (bull) kaula on katkaistu. Viime päivinä monelle pörssinousuun uskovalle härälle on varmasti käynytkin näin. Pörssinousuun kun ei vaikuta sitten olevan minkäänlaista syytä, vaikka siihen monia yritetään huijata lähes päivittäin.

Maailman pörssit ovat liikkuneet viime aikoina lähinnä bollingerin nauhojen luomissa vaihteluväleissä, vaikkakin esimerkiksi Saksan pörssi on tehnyt uusiakin pohjia.

Milloin pörssit sitten voisivat lähteä nousuun? Muutama tekninen indikaattori saattaa auttaa tässä tilanteessa. Historia osoittaa, että Williamsin indeksin on oltava mahdollisimman alhaalla ja VIXin Stochasticsin tulee ehtiä kääntyä laskuun. Tällä hetkellä Williamsit eri pörsseissä eivät ole mitenkään erityisen alhaalla (paitsi Saksassa), mutta koska ne saattavat madella pohjalla pitkäänkin kannattaa katsoa myös esim. USA:n VIXiä, joka on vasta lähdössä noussuun. Tämä siis merkitsee pörssien kannalta huonoja aikoja.

Myös MACDin uusi huippu on jäänyt edellistä matalammalle. Tämä oli esim. 2008 merkki siitä, ettei pörssinousua kannata odotella - ennemminkin toisin päin. Ja sitten on vielä se kultakin. Kullan hinta ei ole pystynyt tekemään uusia huippuja vähään aikaan, vaan hinta on jäänyt polkemaan paikalleen. Kullan hinnan lasku oli tyypillistä myös vuoden 2008 pörssiromahduksen jatkumisessa.

Myös SlowStochasticsin kohdalla huomasin mielenkiintoisen säännönmukaisuuden. Bull-marketissa ylimmät arvot ovat yli 90 pisteen ja lähellä 100 pistettä, kun taas bear-marketissä jäädään alle 90 pisteen tai jopa 80 pisteeseen. Nyt viimeinen käänne tapahtui monessa pörssissä alle 80 pisteen tasolla. Hyvältä ei siis näytä.

Pidemmälle menevä ennuste tietenkin olettaisi, että indeksit tulevat laskemaan jyrkemmin vasta kun ne ottavat vauhtia 200 päivän keskiarvosta. Tähän on vielä matkaa, sillä 200 päivän keskiarvon laskeminen nykyisten huippujen tasolle ottaa viikkoja. Voimakkasti keikkuen siis (ehkä) kohti 200 päivän keskiarvoa (OMXH25 ehkä 2200 pisteen tienoilla joskus tulevaisuudessa). Viime aikoina pörssiheilahtelut ovat olleet hyvin nopeita, joten ehkä 200 päivän sääntö ei toimi enää.

Tekniset indikaattorit ounastelevat siis enemmän pörssilaskua kuin nousua. Samaa tekevät myös talousluvut ja politiikka. Mikäli markkinoiden ennustama Kreikan konkurssi toteutuu (ehkä jo ennen joulua) euron arvo ja europörssit kokevat todennäköisesti huomattavan alaskirjauksen.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.