Viimeaikaiset tapahtumat ovat jälleen kerran osoittaneet epätodeksi väitteen, että pörssiin sijoittaminen vaatisi suuria summia rahaa. Pienelläkin alkupääomalla pystyy tekemään hyviä tuottoja, eikä se vaadi kuin tietoa pörsseistä ja kosolti luottamusta ja kärsivällisyyttä. Esimerkiksi viimeisen viikon aikana on pystynyt tekemään aika helposti 20 prosentin tuoton ja jokainen voi laskea mitä tämä erilaisilla summilla merkitsee. Mikäli näitä tekee esim. kymmenen vuodessa on tuotto jo melkoinen.
Tänään pörssit laskivat reippaasti ja esimerkiksi Saksassa käytiin lähellä kesäkuun pohjaa ja tukitasoa 7000 pistettä. Suomessa tehtiin juuri niukasti uudet pohjat vähän alle 6300 pisteessä, mutta kurssit kääntyivät Euroopassa nousuun päivällä ja tappiot pienenivät. Päivän kurssiralli ei kuitenkaan näytä mitenkään erikoiselta tällaisessa tilanteessa. Nousut ja laskut ovat hyvin teknisiä, sillä mitään uusia positiivisia uutisia ei ole tullut. Eväät laskun jatkumiseen ovat siis olemassa, sillä esimerkiksi Saksan pörssi alitti pitkästä aikaa 200 päivän keskiarvon. Yksi tekninen este on siis murrettu, eikä vaihtoväli (tradingrange) 7000-7200-7500 ole mitenkään kiveenhakattu, vaikka se on kesäkuussa sellaiseksi osoittautunutkin. Tämä saattaa tarkoittaa myös hyvää ostohetkeä, mutta maailmantaloudellinen tilanne on muuttunut, joten en pysty sulkemaan lisälaskua vielä pois vaihtoehdoista. Lisäksi USA:ssa näyttää olevan vielä mukavasti laskuvaraa, joten muun maailman on tultava tämän kanssa jotenkin toimeen. Todennäköisyys, että tutut pohjat pitävät on siis mielestäni pienentynyt. Nopea katsaus pörsseihin kertookin, että joissakin maissa (kuten Sveitsissä) on tänään tehty uusia pohjia ja joissakin on jääty uusiin pohjiin (kuten Belgiassa ja Brasiliassa). Erityisen olennaista on, että USAkin lähti päivän loputtua laskuun ja saattaa tietenkin kolkutella lähipäivinä vielä tukitasoa 1260 pistettä. Tähän on matkaa noin neljä prosenttia. Mahdollista on, että Suomen tai Saksan pörssit pystyvät luovimaan tästä laskusta lävistämättä tukitasojaan, mutta se vaatii kyllä luovinnan erikoistaitoja eurooppalaisessa lainamyrskyssä.
Onneksi pohjaa ei tarvitse vain arvailla. Tälläkin kertaa trendin muutoksesta (uudesta noususta) tulevat kertomaan taas tutut merkit: SlowStochasticsin ja MACDin kääntyminen päivän - parin viiveellä, sekä vielä nopeammin esimerkiksi ristimäiset CandleStickit tms. Todennäköisesti markkinat antavat merkkejä käänteestä jo aikaisemmin kuin talousuutiset. Näitä merkkejä odotellessa voi vaikka juoda kahvin ja konjakin ja nauttia kesästä.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.