tiistai 24. huhtikuuta 2012

Seasonality

Englanninkielisissä analyyseissä pörssikurssien teknistä analyysiä täydennetään usein "seasonality"-ulottuvuudella. En keksi termille kovinkaan hyvää suomennosta, mutta käyköön vaikka "ajankohta" tai "vuodenaika". Termillä viitataan kuitenkin siihen millaisesta ajankohdasta on kyse.

Olen aikaisemminkin kirjoittanut joissakin teksteissä vuodenajan merkityksestä pörssikursseihin, mutta tein nyt asiasta taas pienen tsekkauksen. Halusin katsoa mihin vuodenaikaan merkittävimmät RSI:n divergenssisignaalit ovat osuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden alusta maaliskuu osoittautui merkittäväksi Suomen OMXH- indeksissä. Loppupuolella merkittäviä kuukausia olivat heinäkuu ja marraskuu. Mikäli RSI-divergenssisignaali esiintyi näinä kuukausina olivat pörssinousut 20-50 prosentin luokkaa. Viime syksynä nousut lähtivät loka- ja joulukuusta. Käytännössä nousuun lähdettiin koko syksy moneen otteeseen.

Merkittävää oli, että muut ajat olivat huonoja pörssin kehityksen kannalta. Usein laskut alkoivat jo toukokuussa ja kesällä jatkettiin lähes aina vähintään vaakatasossa, jos ei laskettu. Kesänousuja oli vain muutamana vuonna ja nämä osuivat äärimmäiseen bullmarkettiin vuosina 2005 ja 2007. Nyt emme näytä elävän tällaista aikaa, joten ennnustukseni on edelleen, että tulemme hyppimään ylösalas ainakin heinäkuuhun, jolloin voi alkaa odotella pidempiaikaista RSI-signaalia. Tämä on tietenkin ennustus ja siksi on oltava vähän tarkkana jatkuvasti.

Eilen Helsingin indeksit tuottivat RSI-ostosignaalin ja pörssi nousi tänään mukavasti. Myös Saksassa esiintyi uusi divergenssisignaali, mutta nousu jäi vaisummaksi. Pian on kuitenkin toukokuu, joten pitkää nousua en näihin signaaleihin povaisi.

Nokian osake on tietenkin ajankohtainen. Huima hinnanlasku on johtanut siihen, että alempi bollingerin nauha on noin 2,4 euron tietämissä, joten jos haluasin lähteä pelaamaan nokiakorttia vähän varmanpäälle katsoisin josko hinta tippuisi lähikuukausina vähintään näin alas. Tämä edellyttäisi, että osake ampaisisi nyt ainakin pienimuotoiseen nousuun, että alempi bollingerin nauha pääsee taittumaan ylös. Tämän jälkeen hinta laskisi uudestaan, kuten Nokia on näissä laskuissaan ennenkin tehnyt ja varsinainen tasoittuminen tapahtuisi tämän jälkeen kesällä. Itse en ole Nokiaan sijoittanut.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.