sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Ajatuksia indeksisäästämisestä

Rahastoihin ja etf:iin sijoittavalle suositellaan usein tasaista kuukausisäästämistä. Ideana on että kun sama summa laitetaan sijoitukseen joka kuukausi saadaan osakkeita ostettua käytännössä johonkin sopivaan keskihintaan. Menetelmää kutsutaankin "dollaraveragingiksi". Kyse on siis hinnan keskiarvoistamisesta. Toisaalta jatkuvasti kuulee toistettavan ettei markkinoinen voittaminen ole helppoa, eikä sitä kannata edes tavoitella. Muutamia yksinkertaisia vaihtoehtoja kannattaisi kuitenkin harkita jos vain intoa riittää. Lähtökohtana indeksisijoittamisessa kannattaa kuitenkin pitää kulujen minimointia edullisilla tai jopa ilmaisilla sijoitustuotteilla (ETF:t).

Varsinainen indeksisäästämisen tuotto koostuu osingoista ja arvon noususta. Osinkotuottoon vaikuttaa pitkällä aikavälillä erityisesti ostohinta eli ostohetki. Mitä matalampaan kurssiin indeksiin päästään käsiksi sitä suurempi on osinkotuotto. Yhden prosenttiyksikön ero on jo tuotossa huima. Esimerkiksi 400 euron kuukausisäästöllä ero on 20 vuodessa n. 10%. Kahden prosenttiyksikön ero tarkoittaa jo yli 20% eroa tuotossa tuossa ajassa. Yksi menetelmä jota kannattaa harkita on säästettävän summan muuttaminen markkinatilanteen mukaan. Avuksi voi ottaa vaikkapa PB-luvun. PB-luvun mediaani on ollut OMXH:ssa n. 1,7 kun tällä hetkellä ollaan selvästi sen yläpuolella. Mikäli pitkäaikaissijoittaja haluaa ostaa keskimääräistä halvempaan hintaan hänen kannattaisi ajoittaa ostot tilanteisiin, joissa pb on alle 1,7 tai jopa alle 1,5. Tämä onnistuu tietenkin kahdella tavalla josta toinen on edullisempi ja toinen vähän kalliimpi: sijoittamalla säästöjä aggressiivisesti PB:n ollessa matala tai ottamalla velkaa. Tällaisessa sijoitusmenetelmässä säästettäisiin osittain siis myös muualle kuin indeksirahastoihin kun PB on yli mediaanin. Tällä hetkellä PB ei anna aggressiivista ostosignaalia. 

Toinen vaihtoehto on painottaa sijoituksia jonkin teknisen indikaattorin mukaisesti. Esimerkiksi RSI käy tähän aivan hyvin. Kuukausikaaviossa RSI on merkittävissä pohjissa painunut alle 40 pisteen tason ja joissakin äärimmäisissä pohjissa alle 30 pisteen tason (OMXH). Näissä tilanteissa sijoitusten tekeminen indeksiin on ollut hyvin tuottoissaa. Tällä hetkellä RSI on OMXH:ssa 64 joten emme ole kyseisessä pitkän aikavälin hyvässä sijoituskohdassa.

PB ja RSI (tunnusluku ja tekninen analyysi) on käytännössä osoittanut täysin saman hetken markkinoilla hyväksi sijoitushetkeksi (2003,2009, 2011, 20??). Kumpi tahansa on menetelmänä toimiva indeksitasolla. Yksittäisen yrityksen kohdalla kyseiset menetelmät ovat aina vaikeampia, enkä suoittele niiden yhtä suoraviivaista käyttöä näissä tilanteissa. Indeksitasolla yksinkertaiset menetelmät näyttävät kuitenkin toimineen hyvin ajan saatossa. Ainakin periaatteessa on kuitenkin mahdollista että markkinat kohtaavat ns. Japani-ilmiön, jolloin PB ja RSI pysyvät "ostotilanteessa" vuosia. Tämä tarkoittaa käytännössä markkinoiden pitkäkestoista (yli 10 vuotta) laskua. Vaikka kyseinen ilmiö on epätodennäköinen siltäkin voi pyrkiä välttymään sijoittamalla globaaliin indeksiin, sillä Japani-ilmiö todennäköisesti koskettaa vain jotakin yksittäistä valtiota.

Verotuksen näkökulmasta indeksisäästäminen on osakesäästämistä tuottoisampaa vain mikäli sijoitetaan osingot takaisin sijoittaviin ETF:iin. Periaatteessa kyseisenlaisessa menetelmässä osingot saatettaisin haluta laittaa "odottamaan" erityisen hyvää sijoitushetkeä jolloin verotuksellliset tekijät tulevat kuvaan mukaan.

Menetelmän tuotto riippuu lopulta myös siitä kuinka usein ostotilanteita lopulta tulee. Pitkä nousumarkkina ja siinä tekemättä jääneet sijoitukset saattavat vähentää tuottoa. Sahaavassa markkinassa menetelmä puolestaan on lähes ylivertainen. Käytännössä kyseisen menetelmän käyttö tarkoittaa jonkinlaista sijoitusten erilaista painotusta eri tilanteissa. Aivan ylivertainen se on mikäli pohditaan yhden suuren kertasijoituksen tekemistä.

Analyyseja ja metodeja

http://fi.investing.com/indices/germany-30-advanced-chart
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.