lauantai 23. helmikuuta 2019

Lähdetäänkö laskuun?

RSIn liukuva keskiarvo(9) on edelleen negatiivinen indeksien viikkonäkymissä, eikä nousu vielä ole deletoinut pidempiaikaisia laskulinjoja, joten olen kaikesta noususta huolimatta vielä pörssilaskun kannalla. Indeksit eivät tietenkään välitä minun näkemyksistäni tuon taivaallista, mutta tämä on strategiani. Viikkonäkymistä ei myöskään löydy mitään pidempiaikaisia noususignaaleja (indekseistä) joten tämäkin puoltaa vielä näkemystä että ne tavitsevat vähintään yhden lisäpohjan tuottaakseen pitkäaikaisia noususignaaleja. Analyysi ei kuitenkaan "pakota" indeksejä tekemään mitään, se mittaa vain todennäköisyyttä tapahtumille.

Päivänäkymissä on indekseihin syntynyt RSI-divergenssejä alas. Edelliset laskun signaalit lyhyemmän ajan kaavionäkymissä paukkuivat rikki erityisesti USAssa kurssien nousun myötä viimeviikkoina. Tämänkertaisia mahdollisen laskun signaaleja kannattaa kuitenkin pitää silmällä, sillä SP500 on tuottanut mahdollisen laskusignaalin päivänäkymässä ja 5 tunnin näkymässä. Olennaista on alkaako indeksi totella näitä signaaleja vai ei. Myös DAX on tuottanut päivänäkymässä RSI-divergenssin alaspäin. Sen nousu on ollut huomattavasti vähäisempää kuin SP500n, mikä on aivan järkeenkäypää nykytilanteessa. OMXS30 on jämähtänyt paikoilleen tällä viikolla 1590 pisteen alapuolelle. VIX on myös tuottanut RSI-signaalin ja tietenkin ylöspäin. Laskun merkit ovat siis taas vahvasti ilmassa. Niitä on ollut aikaisemminkin viimeviikkoina, mutta indeksit eivät ole niistä välittäneet. Ne saattavat olla jälleen selkeämpiä, mutta nähtäväksi jää miten indeksit niitä toteuttaa. Jos tämänkertaiset RSIn linjat osoittautuvat trendiä määrääviksi, lasku voi hyvinkin jatkua huhtikuun puoliväliin. 

Missä vaiheessa alkaisin puhua enemmän nousun mahdollisuudesta? Mikäli indeksit ensin nousisivat 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolelle (USAssa jo noustu), laskisivat sen tuntumaan ja tuottaisivat tässä nousuun viittaavia RSI- divergenssejä, alkaisin pitää ainakin lyhytaikaisia nousun signaaleja merkittävinä. Toinen vaihtoehto olisi, että indeksit laskisivat vielä uuteen pohjaan ja tuottaisivat nousun signaaleja RSIssä (RSI-divergenssin) esim. indeksien viikkonakymissä. Tällöin indeksit voisivat sahausvaiheen jälkeen lähteä selkeämpään nousuun.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.