sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Indeksit miinuksella - kuinka kauan?

Viimeisen kahden viikon aikana indeksit ovat olleet pääosin miinuksella Nasdaqia lukuunottamatta. Tarkemmin sanottuna uusia huippuja kahden viikon takaisiin huippuihin verrattuna ei siis ole tehty. Tässä mielessä tällä viikolla nähty nousu voi teknisessä mielessä osoittautua vain huipun testaamiseksi ja jos näin käy, markkina tietenkin laskee. Lähitulevaisuudessa kannattaa siis tarkkailla pystyykö esim. DAX tekemään uuden huipun vai ei.

RSIssä on kaikki mahdollisuudet hyvään 4 -6 viikon laskuun keskipitkällä aikavälillä. Tämän tyyppinen RSI divergenssi ja siitä lähtevä trendilinja näkyy kaikissa indekseissä. Samalla Nasdaq on testaamassa laskevaa RSI-trendilinjaa viikkokaaviossa, joten tilanne olisi RSIn näkökulmasta juuri sopiva käänteelle alas. Tämä ei tietenkään ole satavarmaa, mutta tilannetta kannattaa miettiä oman sijoitussuunnitelman näkökulmasta. Lasku on todennäköisempää kuin nousu, varsinkin mikäli indeksit tippuvat 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolelle. Indekseissä on havaittavissa myös ns. deathcross eli tilanne, jossa 50 päivän liukuva keskiarvo tippuu ja jää 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolelle. Indeksit eivät saisi enää juuri nousta, jotta tämä signaali pysyy.

Tekniset indikaattorit vihjaavat vahvasti siihen suuntaan, että todennäköisyys sille, että nykyinen nousu on vain karhuralli (hetkellinen nousu pitkässä laskumarkkinassa) on korkeampi kuin milloinkaan ennen sitten vuoden 2009. DAXin edellinen pohja voidaan nähdä uutena alempana pohjana ja samalla MACD on tehnyt uusia alempia pohjia jo vuoden pari esim. kuukausinäkymässä. Tällä hetkellä MACD on jo valmiiksi negatiivinen, joten vähänkään pidempi lasku kääntäisi sen alaspäin, mikä olisi tyypillinen karhumarkkinatilanne. Myös viikkonäkymässä indikaattorit ovat vieläkin "pakkasella" ja juuri sopivasti nousseet lähelle nollatasoa, josta karhumarkkinoissa lähdetään alas. Tilanne on siis otollinen karhumaiselle käänteelle, mutta indeksit eivät tietenkään ole pakotettuja laskemaan.

Sosiaalisessa mediassa leviää kuva, jossa verrataan FEDin tasetta SP500 indeksin kehitykseen. Kuvasta näkyy aluksi se, että nykyinen pari kuukautta kestänyt nousuralli on vaatinut FEDilta (+muilta) valtavan rahanpumppauksen. Uusiin huippuihin ei ole laajalti kuitenkaan noustu. Kuvasta näkyy myös, että kevään romahdus ei aiheutunut FEDin taseen pienenemisestä, vaan tase pysyi samalla tasolla. Siitä näkee myös, että viime viikolla tase lähti laskuun. Indeksit siis nousevat vain jos keskuspankkien taseet kasvavat samalla hetkellä. Muuten indeksit ovat alttiita romahdukselle. Karhumarkkina on siis hyvinkin mahdollinen, vaikka FEDin tase kasvaisi pitkällä aikavälillä - kunhan se vain välillä pitää taukoa (kurssit pääsevat laskemaan) ja lopettaa taseen kasvattamisen ennen kuin markkina on uudessa huipussa. Tosin ennusteita (Bank of America) löytyy sillekin, että FEDin tase olisi negatiivinen vuona 2022. Pitkän ajan laskulinjat RSIssä osoittavat pohjaa tuohon vuoteen. Yksi skenaario on se, että talousalama antaisi FEDille mahdollisuuden nollata taseensa -asiat ovat muutenkin huonosti, joten miksei sitten kurssit saisivat laskea. Ainekset karhumarkkinalle ovat siis olemassa, mutta siinäkin kurssit välillä nousevat, joten lyhyellä aikavälillä tilanne vaihtelee. On myös mahdollista, että kurssinousu jatkuu ja kaikki laskevat RSI-linjat rikkoutuvat. Vaikka pidän tämän todennäköisyyttä pienenä, sekin on helppo kaaviosta huomata.   
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.