Talouden vahvistumisen näkökulmasta vuosi 2011 vaikuttaa hyvältä. Autoja myydään ja taiteen hinta nousee ja USA:n tämän päivän data on positiivista. On paljon syitä uskoa, että maailmantalous jatkaa positiivista kehitystään ja monet ovatkin ennustaneet 5-10 prosentin pörssinousua tälle vuodelle. Tie on kuitenkin ala- ja ylämäkiä, joissa kaikissa voi voittaa tai menettää.
Tilanteen vertaaminen vuoden 2003 pörssiromahduksen jälkeiseen tilanteeseen on mielenkiintoista. Kun 50 päivän keskiarvo läpäisi 200 päivän keskiarvon vuonna 2003 seurasi tätä yhdeksän kuukauden mittainen bull-market, jossa pörssikurssit eivät laskeneet vahvasti 50 päivän keskiarvon alapuolelle. Nousu ja pörssin liikkeet olivat kuitenkin selvästi rauhallisempia kuin viimeisessä suuressa pörssilaskussa. Tämän vuoksi tuleva bull-market saattaa olla volatiilimpi eli siis töysseisempi ja lyhyempi. Heitetään hatusta vaikkapa kuusi kuukautta.
Vuonna 2003 yhdeksän kuukauden bull-marketin ajalle kehittyi kuusi pienempää noin 5-10 prosentin luokkaista korjausliikettä, jotka ainakin itse olisin halunnut välttää. Näitä korjausliikkeitä edelsi s&p500 -indeksin kipuaminen noin neljäkymmentä pistettä 50 päivän keskiarvon yläpuolelle. Voisiko tästä vetää siis johtopäätöksen: myy kun S&P500-indeksi on noussut noin 40 pistettä 50 päivän keskiarvon yläpuolelle? Tällä olisi välttänyt karikot, mutta myös ainakin yhden suurimmista nousuista vuonna 2003. Tämän virheen älyämiseen olisi sitten voinut ehkä hakea apua bolingerin nauhoista, sillä niistä ylempi ei noussut tilanteissa, jolloin myynti olisi kannattanut. Ehkä voisi siis sanoa: myy kun S&P500 -indeksi on noussut yli 40 pistettä 50 päivän keskiarvon yli ja bolingerin ylempi nauha kulkee tasaisena - osta taas sitten kun indeksi koskettaa alempaa bolingerin nauhaa. Tällä hetkellä nauha on jopa hieman tipahtanut ja kulkee tasaisena. Kun tähän vielä lisää öljyn korkean hinnan mielessä herää kysymys notkahtavatko pörssit jo tällä viikolla vai vasta seuraavalla?
Yksi tärkeä huomio puuttuu kuitenkin vielä: vuotta 2003 vastaava pistemäärä näyttää viimeisten vuosien aikana olleen noin 70 pistettä ja tällä hetkellä S&P500 näyttää olevan pelottavan lähellä tätä tilannetta. Kun vielä tammikuulle on muutenkin ennustettu korjausliikettä se voisi hyvinkin alkaa lähipäivinä. Tämä on tietenkin vain arvailua, eikä korjausliikettä tapahdu välttämättä lainkaan. Perjantait ovat siihen kuitenkin erityisen otollisia.
Epävarmoina aikoina varoja voi tietenkin siirtää ns. defensiivisiin rahastoihin, jotka eivät todennäköisesti laske paljoakaan keskeisimpien pörssien laskiessa. Tällaisina voi toimia jotkin itä-Euroopan ja baltian rahastot, kiinteistösijoitukset ja ns. smallcap-rahastot, joista osa voi tuottaa hyvin myös kurssien noustessa. Tämän lisäksi on tietenkin muistettava mitä tapahtuu bull-marketin lopulla arvioidun mukaan siis kesäkuussa. Kun alkaa uusi bear-market varat on pidettävä pidempään turvassa.
Rahastojen suhteen mielenkiintoni kohdistuu tänä vuonna erityisesti sellaisille alueille maailmassa, joiden pörssi-indeksit eivät ole vielä nousseet kovinkaan paljon. Näitä ovat esimerkiksi jotkin itä-Euroopan alueet ja Japani. Jotkin pörssit ovat jo saavuttaneet 2000-luvun korkeimmat tasonsa uudestaan. Näillä alueilla kuten Brasiliassa ja Intiassa tuotot näyttävät historiassa jääneen vähäisiksi osakkeiden korkean hinnan vuoksi. Monet muut pörssit voivat hyvinkin saavuttaa 2000-luvun korkeimmat tasonsa tämän vuoden aikana. Tällaisena pitäisin ainakin Venäjän pörssiä, mutta USA:n suhteen en ole näin toiveikas ja Euroopan velkakriisitilanteen pohdinnan siirrän mieluusti joillekin muille - ehkä Euroopan pörssit jopa hyötyvät euron arvon tipahtamisesta. Raaka-aineet ja kiinteistörahastot vaikuttavat myös mielenkiintoisilta pienemmän töyssyisyyden vuoksi.
Kaikenkaikkiaan tämän pohdinnan tuloksena saadaan, että pörssikurssit nousevat erityisesti vuoden kahtena ensimmäisenä neljänneksenä. Ehkä yhtiöiden tulokset pakottavat sen jälkeen pörssit suurempaan korjausliikkeeseen ja kesät ovat muutenkin näin näppituntumalta sanottuna huonoa aikaa osakkeille. Ennustaminen on kuitenkin aina vaikeaa, vaikka veikkaukseni vuoden alun pörssinoususta on ainakin tämän päivän puolesta pitänyt paikkansa. Milloin se taittuu jää nähtäväksi.
Artikkeleita
Sure, Stocks Are Rallying, But Are Investors Too Bullish?
Stocks rally on recovery expectations
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.