Vuonna 2004 S&P500 -indeksi putosi kohottuaan ensin vuoden 2003 pörssiromahduksesta suurinpiirtein yhtä paljon kuin indeksi on noussut nyt vuoden 2007 romahduksen jälkeen. Historiallisesti olemme nyt siis kesän pudotuksen jäljiltä hyvin samankaltaisessa tilanteessa kuin vuonna 2004.
Vuoden 2004 nousu kesti noin kaksi kuukautta, koki sen jälkeen alle kuukauden laskun, nousi jälleen yli kuukauden ja laski rajusti kaksi kuukautta. Tämän jälkeen indeksi nousi kolme kuukautta ja laski maltillisesti loppuvuoden. Lopulta kahdessatoista kuukaudessa indeksi nousi vaivaiset kahdeksan prosenttia. Vuoden aikana nousua oli yhteensä kertynyt kuitenkin 400 pistettä eli pyöreästi neljäkymmentä prosenttia. Laskut kuitenkin söivät tästä suurimman osan. Indeksi oli kerran käynyt 200 pisteen keskiarvossa ja bongahtanut siitä ylös. Indeksin tukitasona oli toiminut erityisesti alempi bolingerin nauha keskiarvokäyrien välissä. Mikäli sijoittaja X olisi ostanut indeksirahastoa aina indeksin koskettaessa laskevaa alempaa bolingerin nauhaa indeksi olisi tuottanut yli kolmekymmentä prosenttia siitä huolimatta, että indeksi tuotti vuoden aikana vain alle kymmenen prosenttia.
Rahastosijoittaminen indeksien perusteella vaatii siis malttia odottaa sopivaa tilannetta. Samalla pitää jättää jäähyväiset periaatteelliselle maksimituotolle ja seurata historiassa hyväksi havaittua ohjetta. Myynnin oikean ajankohdan määrittäminen on vaikempaa, sillä indeksi saattaa "kiivetä" ylempää bolingerin nauhaa pitkin pitkänkin aikaa. Pääperiaatteena voi kuitenkin todeta, että se kiipeää tätä pitkin suhteellisesti sitä korkeammalle mitä matalammalta se on lähtenyt. Alitetuaan 200 päivän keskiarvon on nousu voinut olla 20 prosenttiakin. Viimeksi keväällä 2010 kun S&P500 -indeksi oli korkeimmillaan se oli ylittänyt 200 päivän keskiarvon 134 pisteellä. Tällä hetkellä ero on 126 pistettä. Aikaisemmalla tässä kirjoituksessa käsitellyllä ajanjaksolla indeksi putosi kun se oli saavuttanut lukeman joka oli 200 päivän keskiarvon yläpuolella 85, 80 ja 58 pistettä. Näyttää siis siltä, että indeksi tippui aikaisemmin kuin edellisellä kerralla saman bullmarketin aikana. Erityisen paljon aikaisemmin se tipahti bullmarketin lähestyessä loppuaan.
Tälle vuodelle on ennustettu noin kymmenen prosentin pörssinousua, mikä viittaa siihen, että vuodesta voi tulla hyvin samankaltainen kuin vuosille 2004 ja 2005 sijoittuva ajanjakso. Tämän ajanjakson perusteella tälle vuodelle voisi antaa seuraavat ohjeet:
- sijoita rahastoihin, jotka nousevat S&P500 -indeksin parina kun tämä indeksi koskettaa laskevaa alempaa bolingerin nauhaa.
- "kotiuta voitot" ja odota seuraavaa tilaisuutta viimeistään sitten kun indeksin arvo on ylittänyt 200 päivän keskiarvon sadalla pisteellä.
Muiden pörssi-indeksien kohdalla voi helposti tehdä kyseisen laskelman.
Tänään 11.1.2011 !
Tänään maailman pörssit ovat ottaneet hieman takaisin eilisestä laskusta. Tämä ei kuitenkaan anna nähdäkseni aihetta suureen juhlaan osakekurssien nousun mielessä, vaan pitäisin tällaista päivää ennemminkin hyvänä päivänä "kotiuttaa voittoja". Ilmiö on hyvin tyypillinen juuri "korjausliikkeiden" alkuvaiheessa: indeksit laskevat ja paikkaavat seuraavana päivänä vähän, mutta liian vähän ja laskevat seuraavina päivinä uusiin lyhyen aikavälin pohjiinsa. Luottavaisemmin suhtaudun tulevaisuuteen vasta mikäli pörssi-indeksit eivät seuraavina päivinä alita eilisiä alimpia arvojaan. Helsingin pörssin pitäisi siis pysyä seuraavina muutamina päivinä 7657 pisteen yläpuolella mieluiten niin, että sen alimmat arvot päivä päivältä nousevat hieman.
USA:n talousdata ei ollut tänään päätä huimaavaa, vaan surkeaa. Kullan hinta on ollut pienessä nousussa samalla kun öljyn(Brent) hinta on noussut roimasti. Tämä on itseasiassa aika erikoinen tilanne, mikä kertoo ehkä lyhytaikaisen öljykuplan synnystä. Öljyn hinnan pohjaksi ounasteltiin muutama päivä sitten vielä alle 85 dollaria. Vuoden aikana sen ajatellaan kuitenkin saavuttavan 100 dollarin rajapyykin. Tällä hetkellä olen siis raaka-aineiden suhteen varovainen. Mikäli nähdään monien ennusmerkkien mukainen kurssilasku (mistä kielii myös S&P500 -indeksin yhtäkkinen heikkous tänään illalla Suomen aikaan) myös öljyn hinta laskee. Kullan hinta puolestaan saattaa nousta.
Gold Must Exceed $2,000 to Be Considered in a Bubble, Deutsche Bank Says
Video
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.