perjantai 22. toukokuuta 2015

Kreikkameininkiä

Tämä viikko meni tulevan Kreikka paketin näkökulmasta aivan odotetusti. Indeksit (kuten DAX) olivat viikko sitten selkeässä aikeessa lähteä nousuun ja maanantain ensimmäisen vartin aikana DAX nousi yli kaksi prosenttia. Sitten alkoi lähes tasapaksu meininki ja viikko oli siinä..

Viikon aikana DAXin tuntikaavioon syntyi kuitenkin laskeva RSI-linja, joka vie todennäköisesti indeksiä alaspäin ainakin alkuviikosta. Tekniset indikaattorit, joita käsittelin viimeksi osoittavat kuitenkin, että nousu tulee jatkumaan pitkälle kesäkuuhun. Ensi viikon puolivälissä tai loppupuolella näytäisi näillä näkymin olevan hyvä hetki mennä jälleen mukaan kurssinousuun. Ehkä DAX käy 11500-11700 pisteen tasolla.

Vaikuttaa siis siltä, että Kreikka-sopu syntyy vasta ensi viikonloppuna. Kysymys kuuluukin voiko kukaan oikeasti uskoa, ettei sopua syntyisi muutamasta (7,5) miljardista? Se nyt ei ole kovin iso raha maailmalla.

Kaikki voi tietenkin mennä toisinkin, mutta nyt minusta edellä mainittu kuvio näyttää todennäköisemmältä. Mikäli Kreikkasopua ei synny on pörssilasku tietenkin herkullinen (nouseva RSI-linja on juuri klassisessa 40 pisteessä kesäkuun 1. päivänä/pörssilaskukrirteeri RSIssä). Uskon, että lopulta DAX hipoo 13000 pistettä kun aletaan olla lähellä juhannusta.

Tämä tulkinta saa pientä tukea (ehkä) myös muutamista osakkeista. Nokia ja Sampo ovat viikon aikana nousseet, mutta ovat jääneet päivätason CCI-analyysissa vielä bear-ostotilanteeseen, joten lasku on hyvinkin mahdollinen ensi viikon alussa.

Miten tällaisessa tilanteessa sitten kannattaa toimia? Yksi tapa on tietenkin tehdä vain lyhyttä kauppaa.. Nähdäkseni mitään ei pitäisi jättää onnen varaan.

Tässä mielenkiintoinen video teknisestä analyysista. Video on nähdäkseni osittain oikeassa, mutta sortuu klassiseen olkinukke-virhepäätelmään. Se väittää, että tekninen analyysi pyrkii ennustamaan markkinareaktioita, mikä ei pidä paikkaansa (olennaista on seurata markkinoita ja toimia hetkessä). Lisäksi se esittää teknisen analyysin niin simppelissä muodossa, että sen virheet tulevat tietenkin esiin. Tämä on toisaalta hyvä, sillä näihin virheisiin kuka vain voi sortua. Videossa jätetään myös huomiotta se, miten sijoittaja voi toimia eri tilanteissa. Kuvitellaan, että meillä olisi käytössämme menetelmä joka toimii 50% kaikista niistä kerroista kun signaali syntyy. Tämä ei tarkoita, ettemme jäisi voitolle. Sijoittaja sulkee tietenkin positionsa heti kun hän huomaa, ettei signaali toiminut. Kun se kuitenkin toimii joka toinen kerta, hän tekee hyvän voiton näillä kerroilla ja jää voitolle. Olennaista on siis tehdä (paljon) enemmän voittoa kuin tappiota ja huomata, ettei tekninen analyysi voi perustua vain yhteen tai kahteen kuvioon tai indikaattoriin. Video on siis hyvä opetusvideo, mutta samalla hyvä opetusvideo huonosta argumentoinnista.


Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.