perjantai 18. syyskuuta 2015

FEDin mahdoton yhtälö

Kuten arvata saattoi viime viikkojen tasapaksu mitäänsanomattomuus pörsseissä on liittynyt FEDin korkopäätökseen. Ympäriinsä on pohdiskeltu nostaako FED korkoja vai ei. Vähän vähemmälle on jäänyt mitä kummastakin seuraa. Jos FED nostaa korkoja olisi se merkinnyt tietenkin myrkkyä osakkeille, sillä sitähän tässä on pelätty. Mikäli FED ei nosta korkoja, se johtuu jostakin merkittävästä ongelmasta taloudessa eli Kiinan ongelmista. Ja tämä tietenkin laskee osakkeita. Rahan pumppausta ei voi jatkaa, eikä talous vedä kunnolla, joten mikä nostaisi osakkeita tai raaka-aineita. Saapa nähdä jatkuuko tämä mentaliteetti ensi viikolla. Siihen on teknisellä puolella sanottavansa.

DAX tippui perjantaina selvästi trendikanavansa alapuolelle ja päivätasolla bollinger kääntyi alaspäin. Ensi viikko on siis mahdollista laskun aikaa, sillä bollingerin lasku tekee sille tilaa alaspäin. Kaikki päivätason indikaattorit ovat miinuksella, joten niiden kääntyminen alaspäin tuottaa merkittävää lisälaskua suurella todennäköisyydellä. Tuntitasolla ei ole havaittavissa divergenssejä, jotka nostaisivat indeksiä. On siis hyvin todennäköistä, että ensi viikko on laskua ainakin viikon loppupuolelle asti. DAX ei ole pystynyt nousemaan yli 200 tunnin keskiarvonsa. VIXin kohdalla MACD on puolestaan valmiiksi positiivinen ja kääntymässä ylöspäin. Mikäli käy kuten pörssikursseille viime syksynä, tulee VIX nousemaan kuin raketti ja pörssikurssit syöksymään.

Aikaisemmissa kirjoituksissa olen hahmotellut tasoja, jotka DAX saattaa saavuttaa matkalla alaspäin. Tämä on tietenkin vain spekulaatiota, mutta usein tällaisen laskun jälkeen indeksi muodostaa jonkinlaisen divergenssin ennen nousua. Toisaalta markkinoilla voi olla edelleen niin paljon pörssinousuun uskovia, että jonkinlainen paniikki voi olla mahdollinen. 200 viikon keskiarvo liikkuu 8800 pisteen tasossa, jossa voisi muodostua jonkinlainen divergenssi. Toisaalta 9600 saattaa muodostaa kaksoispohjan, mutta lopulta kaikki jää nähtäväksi. Yksi vihje voi olla myös se, että yksittäisiin osakkeisiin alkaa syntyä RSI-divegenssejä ylöspäin. Toisaalta mikäli vahvimmat osakkeet alkavat tippua alle tukitasojensa voi olla kyseessä merkittävämpi romahdus. Esimerkiksi mikäli Sampo laskee alle 40 euron uskoisin laskusta muodostuvan merkittävän. Esimerkiksi Fortumin kohdalla on viikkokaaviossa havaittavissa merkittävä RSI-divergenssi alaspäin, mikä enteilee laskua vielä viikoiksi. RSI ei ole vielä sen kohdalla myöskään käynyt kovin alhaalla viikotasolla, joten lopullista pohjaa ei välttämättä vielä ole nähty. Todennäköisesti syksy saa mennä pidemmälle ennen kuin päästään pörssipohjaan edes keskipitkällä tähtäimellä. Tästä huolimatta on vaarana, että kyseessä on vain suuri bearmarketnousu, joka romahtaa kuin kivi entistä alemmas, mutta se jää nähtäväksi.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.