perjantai 28. helmikuuta 2020

Tri Rekyyli?

Markkinat ovat tulleet selvästi alas tällä viikolla, kuten edellisessä tekstissä pidin hyvinkin mahdollisena. Se saattaa kuitenkin tarjota muutaman seuraavan viikon aikana vielä yhden mahdollisuuden myydä lähellä huippua ennen todellista markkinaromahdusta. Tälläkin viikolla pääindeksit tippuivat jo alle 200 päivän liukuvan keskiarvon. Teknisen analyysin yksi perusperiaate on kuitenkin se, että yleensä huippuja ja pohjia testataan ja tätä on oletettava nykyisessäkin tilanteessa.

SP500:n päivänäkymässä on selvä kesän loppupuolelle asti ulottuva laskeva RSI-trendilinja. Se kulkee kuitenkin vielä 70 pisteen tasolla, mikä merkitsee että indeksi voi palata vielä nopeaan nousuun lähelle edellisiä huippuja. Tässä laskussa se näyttää tehneen uuden pohjan, joten meillä on jo selkeä mahdollisuus olemassa, että indeksi on pidemmässä laskussa.

Saksan DAX lähti laskuun kuun lopuksi, mitä sen pitikin tehdä, jotta pitkäaikainen laskeva RSI:n  trendilinja kuukausinäkymässä ei menettäisi merkitystään (lasku jatkuu 2021/3 asti RSIn mukaan). Aivan näin suurta tipahdusta ei olisi tarvittu, mutta tämäkin kertoo siitä että hetkellistä nousuvaraa on jälleen. Seuraavan viikon tai kahden aikana saatamme siis saada rekyylin vähintäänkin 200 päivän liukuvan keskiarvon tasolle, mutta helposti myös korkeammalle (indeksien 5 tunnin näkymässä aikaisia vihjeitä lyhyestä noususta). Tämän jälkeen lasku jatkuisi tämänhetkisen tilannetulkinnan näkökulmasta koko kevään ja lopulta aina kesän lopulle asti. Teoriassa on mahdollista että lasku jatkuu viikko toisensa jälkeen nopeana ja syvänä, mutta tämä ei ole tyypillistä laskumarkkinoissa. Yleensä "vesiputouslaskut" kestävät korkeintaan kaksi viikkoa ja ovat korkeintaan n. 20% syviä. Pientä laskuvaraa siis vielä on, mutta rekyyli voi olla nopea ylös.

Tämän viikon lasku saattaa antaa vihjeitä jo siitä kuinka syvä (mahdolllisesta) laskumarkkinasta kokonaisuudessaan tulee. Lähtökohtana toimii ajatus, jonka mukaan ensimmäisen laskun (nousumarkkinasssa nousun) pituus kertautuu tulevassa trendissä useita kertoja. Eli jos markkina laskee esim 500 pistettä hyvin yhtenäisesti heti aluksi, voidaan luku kertoa esim. neljällä ja ajatella että laskun koko pituus tulee olemaan n. 2000 pistettä tässä fiktiivissä indeksissä. Mikäli tätä laskentatapaa sovelletaan tämän viikon laskuun, voidaan huomata että lukema päätyy suurinpiirtein vuosien 2000 ja 2008 huippujen tasolle SP500ssa tai niistä vedetylle laskevalle trendilinjalle esim OMXS30ssa. Indeksit tulisivat tämän logiikan mukaan laskemaan 50-70 prosenttia nykytasoltaan viimeistään vuoden 2023 alkuun mennessä. Tämä olisi vielä normaalia karhumarkkinaa. Tämä kaikki on tietenkin hyvin spekulatiivista ja perustuu vain sille mahdollisuudelle että olemme jo karhumarkkinassa. Tämän kuitenkin vasta aika näyttää.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.