Monet pörssit kieppuivat eilen plussan ja miinuksen ympärillä pahaenteisesti ja vain muutamat pääsivät selvästi plussalle. Plussalla olivat esimerkiksi Intian, Taiwanin ja Itävallan pörssit. Tänään pörssit ovat kokeneet laajaa laskua ja onkin aihetta kysyä olemmeko nyt tippumassa kuilun reunalta. Nousussa ovat olleet esim. Kiina ja Japani. Huominen näyttää pystyykö esim. Intia pitämään tukitasonsa ja nousuvireensä käsiä tutisuttavassa pörssitilanteessa.
Taloustiedot USA:sta eivät olleet eilen tai tänään mitenkään erityisiä - joukossa myös negatiivista. Yritysten tulokset sensijaan ovat olleet selvästi odotettua heikompia.
USA:n S&P500 -indeksin tippuminen antaa aihetta olettaa, että voisimme olla pikkuhiljaa "kuilun reunalla" ja edessä olisi ainakin jonkinmoinen pörssien korjausliike. Tällä hetkellä S&P500 -indeksin tukitasoja löytyy 1240, 1170 ja 1150:n pisteen kohdalta, joten pudotusta olisi luvassa muutamista prosenteista yli kymmeneen prosenttiin. Kullan hinta on ollut pienoisessa nousussa jyrkähkön laskun jäljiltä ja öljyn hinta kieppuu paikoillaan. Tällä hetkellä pörssit eivät siis saa vetoapua raaka-aineista.
1300 pistettä on varmasti monilla mielessä vastustasona, sillä se on yksi rajapyykki vuodelta 2008.
Kuinka alas pörssit sitten romahtavat?
Usein notkahduksessa on kyse romahduksesta, joka tekee ainakin yhden korjauksen ylöspäin laskeakseen vielä kerran alemmas. Intian NSE -indeksin kohdalla kävi juuri näin. Mikäli tämä on lähtökohta ei kannata lähteä ensimmäiseen nousuun vielä mukaan. Öljyn ja kullan hintaa kannattaa tarkkailla. Näistä voi olla apua. Lisäksi voidaan olettaa, että indeksi liikkuu tasaisesti tai "sahaa paikallaan" ainakin yhden päivän ennen nousua ylös. Kuukauden vaihteet ovat tähän otollisia. Tilannetta on "haisteltava" ja yritettävä osua oikeaan. Epävarmat voivat tietenkin pyrkiä varojen ajalliseen hajautukseen, jolla voidaan laskea keskimääräistä ostohintaa mikäli indeksit tippuvat lisää. Tällöin voittoa alkaa kertyä nopemmin nousun alkaessa. Toisaalta hajauttaja ei välttämättä pääse mukaan heti alussa "koko potillaan".
Viime vuoden alussa S&P500 indeksi tippui noin kymmenen prosenttia bolingerin nauhaa pitkin lukemasta 1150 lukemaan 1054 120:n ja 200:n päivän keskiarvojen väliin. Jotenkin tuntuu realistiselta, että tämä väli voisi tälläkin kertaa muodostaa tukitason. Nousu tältä tukitasolta ei ollut yhtäkkinen vaan indeksi "sahasi paikoillaan" muutamia päiviä. Venäjän RTS -indeksin tukitasoksi puolestaan muodostui tuolloin 120 päivän keskiarvo. Tämä merkitsisi Venäjälle noin viidentoista prosentin laskua nykytasolta. Tällöin kaikki joulukuussa ja vuoden vaihteessa saadut voitot olisivat haihtuneet.
Kurssilaskun taitekohtaa ja -hetkeä voi yrittää paikantaa myös tuttujen osakkeiden hintakehityksen avulla. Nokian kurssin tukitasoja löytyy jo 7,5 euron kohdalta, mutta yksittäinen osake voi hyvinkin tippua näiden alapuolelle. Kaikki nämä ovat kuitenkin vain epävarmoja ennustuksia ja jokainen tilanne on mietittävä erikseen.
Varmimmat laskun odottajat voivat yrittää tehdä tuottoa käänteisen tuoton rahastoilla. Varmimmat käänteen veikkaajat voivat puolestaan hyötyä vipurahastoista.
Chart view: Gold, S&P500
Tech Weakness, A hiccup or serious?
"The market went up before the retail investor came in, and it can come down after they join," Mr. Auer said. "It's basically an institutional market, and if institutions are worried about China, Steve Jobs getting sick, that's going to override what Joe Public's trying to do."
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.