Maailman pörssejä tarkasteltaessa voi huomata, että kehittyvät maat ovat usein aloittaneet pörssilaskun ja kehittyneet maat ovat seuranneet näitä ajallisesti. Esimerkiksi viime keväänä kehittyvät maat kuten Intian pörssi alkoi laskea jo huhtikuun alussa kun USA:n pörssit aloittivat saman vasta noin kolmen viikon päästä. Tilanne on ollut nyt samankaltainen - kehittyvät maat ovat laskeneet, mutta kehittyneet sinnittelevät edelleen jotenkuten ja pientä tuottoakin on saattanut kertyä. Laskuun on lähtenyt kuitenkin jo esimerkiksi Ruotsin ja Japanin pörssit. Esimerkiksi Japanissa vastustaso saattaa olla pudonnut 10500 pisteen tietämiin.
Kuinka matalalle pörssit sitten voivat laskea? Historiaa tarkasteltaessa esimerkiksi Venäjän pörssi lähti vuonna 2005 hurjaan nousuun ja laski vuonna 2006 roimasti jolloin viidenkymmenen päivän keskiarvo laski 120 päivän paikkeille ja indeksi romahti selvästi 200 päivän keskiarvon alapuolelle. Venäjän pörssissä nousu jatkui tämän jälkeen niin, että indeksi pysytteli pääsääntöisesti 200 päivän keskiarvon yläpuolella. Romahdus tapahtui sitten vuonna 2008. Venäjän pörssi on kuitenkin omintakeinen tapaus johtuen sen sidonnaisuudesta öljyn hintaan.
Marc Faber ennustaa 10 prosentin pudotusta kehittyneisiin ja jopa 30 prosentin pudotusta kehittyviin maihin kevään aikana seuraavassa haastattelussa. Hänen näkemyksensä kullan hinnasta on myös varovainen ja tänään nähdyt yhtäkkiset hintapudotukset eivät oikein anna aihetta muuhun, vaikka lähiajan uutta pohjaa ei vielä ole nähty. Tilannetta kannattaa siis seurata ja mikäli indeksit eivät enää kykene uusiin korkeuksiin tai tuottavat uusia pohjia voidaan kuvitella niiden laskevan lisää lähiaikoina. Tällöin en jää odottelemaan vaan siirrän pääomat mahdollisimman tuottavaan korkorahastoon ja/tai vastakkaisen tuoton rahastoon.
Laskukaudet ovat osoittautuneet ajoittain hyvinkin pitkiksi, mikä tekee niiden huomaamisestakin vaikeaa, mikäli ei muista tarkastella kokonaiskuvaa. Kevään 2010 lasku esimerkiksi Brasilian pörssissä kesti puolitoista kuukautta. Tämä onkin sopiva vertailukohta, sillä se on lähiajoilta ainoa alle 200 päivän keskiarvon tippunut lasku. Pienemmätkin pudotukset ovat saattaneet kestää kuukauden. Oikeaan aikaan ajoitettu bear-ETF on siis saattanut tuottaa mukavasti. Ennsutamista tässä tilanteessa vaikeuttaa kuitenkin vertailukohtien puuttuminen. Mikäli tarkastellaan historiaa pidemmälle huomataan kuitenkin, että Bovespa -indeksi on saattanut pudota puoleen arvostaan lyhyenkin ajan sisällä. Näin kävi vuoden 1998 kieppeillä ja uudestaan vuonna 2000-2002 kun uusin huippu oli ylitetty. Kauhuskenaario voisikin olla, että kehittyvien maiden pörssit tulevat kokemaan jopa vuoden tai kahden hitaan pudotuksen, jossa nähdään kuitenkin lyhyempiä nousuja ylöspäin.
USA:n S&P500 -indeksi puolestaan laski vuonna 2006 vähän alle 7 prosenttia ja kävi 200 päivän keskiarvon alapuolella saavutettuaan 1300 pisteen tason. Tämän jälkeen indeksi kipusi yhden lisäpudotuksen kautta vuoden 2001 huippulukemiin. Mitä tästä voisi siis oppia? Joku voisi sanoa, ettei juuri mitään, sillä vuoden 2006 tilannetta ei olisi voinut ennustaa historian pohjalta aivan tarkasti. Käyrä kertoo kuitenkin, että mikäli jäädään polkemaan paikoilleen eli indeksi ei saavuta enää uusia korkeuksia romahdus saattaa olla lähellä. Tämä ilmeni S&P500 -indeksissä vuonna 2008 turmiollisin seurauksin.
Intian pörssi on jatkanut tänään laskuaan, joten viimeisetkin toiveet 200 päivän keskiarvon pitämisestä saa heittää romulootaan - uutta nousua odottelemaan.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.