Helsingin pörssi laski tänään roimasti yhdessä Euroopan pörssien, kuten Saksan pörssin kanssa. Syyksi ilmoitettiin USA:n ISM, joka tippui noin viisi pistettä vähän yli 50 pisteeseen. Yli 50 pistettä merkitsee kasvua. Kauhistelun sijaan kannattaa katsoa aluksi miten Amerikan pörssit pärjäävät. USA:n S&P500 saattaa kääntyä pörssipäivän aikana ylöspäin kun sijoittajat pohtivat tilannetta. Mitä jos ISM onkin laskenut vain siksi, että kaikki ovat odotelleet USA:n velkakriisin ratkaisua? Tulee kuitenkin muistaa, että USA:n työttömyysluvut olivat viimeksi vihdoinkin vähän positiivisella puolella.
Brasilian Bovespa ei ole laskenut juuri lainkaan, eli siellä ei näytetä mentävän bearin puolelle USA:n lukujen vuoksi. Ainakin nyt aluksi vaikuttaa siltä, että reaktiot Suomessa ja Euroopassa ovat liioiteltuja ja laskussa saattaa olla mukana myös pelkoja, jotka liittyvät USA:n velkakriisin hoitoon. Olkoon miten on, tilanne on kutkuttava.
Teknisestä näkökulmasta esimerkiksi Saksan pörssi on juuri alittanut 200 päivän keskiarvon. Historian näkökulmasta tämä keskiarvo on viimeisen kahden vuoden aikana alitettu monia kertoja niin, että indeksi lähtee pian sen jälkeen nousuun. Indeksi siis käväisee silloin tällöin 200 päivän keskiarvon alapuolella ja ponkaisee uudestaan ylös. Näin saattaa käydä nytkin. Huvittavaa on, että tässä vaiheessa kesää 200 päivän keskiarvo on noussut sen verran, että indeksi voi tippua sen alle alittamatta kuitenkaan ratkaisevasti kesän pohjia.
Tämän päivän pörssilaskusta huolimatta en siis itse vielä lakkaa uskomasta syksyn pörssinousuun. Nopea katsaus kertoo, että esimerkiksi Suomen pörssi on laskenut vuodesta 1992 lähtien syksyisin vain neljänä syksynä. Tällä hetkellä OMXH on jo nyt niin alhaalla ja kesä loppupuolella, että syksyn nousu voi hyvinkin olla seuraava etappi.
Missä tilanteessa sitten lopettaisin uskomasta syksyn nousuun? Mikäli Brasilian indeksi laskee alle 57000 pisteen ja Suomen OMXH alle 5700 pisteen ja samalla USA:n työttömyysluvut huononevat entisestään. Tämä saattaa olla todellisuutta ensi perjantaina - nähtäväksi jää.
Kaikesta huolimatta itse uskon vielä siihen, että talouskasvu paranee syksyllä ja pörssikurssit lähtevät nousuun. Erityisen merkittävä tekijä tässä on Japanin talouden kohentuminen maanjäristyksen ja tsunamin jäljiltä. Lisäksi merkittävää tulee olemaan myös se, että velkakriisiongelmat näyttävät olevan ainakin vähäksi aikaa ratkenneet. Tämä saattaa rohkaista pankkeja lainoittamaan yrityksiä. Myös USA:n GDP:n näkökulmasta näin saattaa käydä, sillä vaikka GDP-luvut olivat surkeat Q2:lla, ne olivat erittäin surkeat Q1:llä. Tämä merkitsee talouden piristymistä Japanin ongelmista huolimatta ja piristyminen voi jatkua syksyä kohden.
Tässä yksi, joka on kanssani samaa mieltä.
Tässä ISM Mfg- indeksin historiallisia tietoja ilman viimeisintä. Kaaviosta näkyy, että ISM Mfg laski esimerkiksi vuonna 2005 lähelle 50 pisteen rajaa noustakseen jälleen uudestaan. Pörssit nousivat samalla. Tämä saattaa olla ISM Mfg:n normaalia käyttäytymistä sen jälkeen kun indeksi on noussut yli 60 pisteen. Mielenkiintoista on myös, että ISM Mfg laski selvästi alle 50 pisteen jo vuonna 2007 ja pörssi teki huippunsa vasta noin vuosi tämän jälkeen. Tämä taulukko sensijaan otaksuu, että tämänpäiväinen ISM Mfg:n lasku onkin merkki inflaation helpottumisesta. Indeksi on sitä korkeampi mitä enemmän inflaatio jyllää ja toisinpäin. Tämä olisi positiivinen uutinen taloudelle.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.