1. Williams ja SlowStochastics. Tarkista onko yliostettu tai ylimyyty.
2. MACD. Tarkista onko pohjat tai huiput nousseet vai laskeneet. Ollaanko menossa enemmän plussaan vai miinukseen ja kummassa pysytään?
3. Bollingerin nauhat. Laajenevatko vai supistuvat? Pörssikurssin suuntaan tai sitä vastaan? Missä kääntynyt?
4. Put/Call Ratio. Ollaanko ylhäällä vai alhaalla? Tämä toimii päinvastaiseen suuntaan pörssikurssien kanssa.
5. Pitkän ajan keskiarvot. Ovatko indeksit lähellä näitä?
6. Mahdolliset tuki- ja vastustasot.
7. Kynttilät. Pohjalla ja huipulla päivän vaihto saattaa usein erkaantua ja "leijua". Huipulla usein ristimäisiä tai "poijumaisia" kynttilöitä, alhaalla pitkiä, joiden yläosassa plotti. Pörssin käänne on siis tapahtunyt päivän sisäisessä kaupankäynnissä.
8. Bull/bear - sertifikaattien suhde.
8. Tarkkaile monia pörssejä: Suomi, Saksa, USA, Brasilia, Intia. Mikäli nämä kehittyvät samaan suuntaan on kehityssuunta varmempi kuin eri pörssien kehittyessä eri suuntiin.
Näistä periaatteista vain viimeinen (no: 8) on säilynyt. Kaikki muu on joutanut romukoppaan. Minulla oli tapana myös määrittää erilaisia tuki- ja vastustasoja, mikä osoittautui huonoksi ja riittämättömäksi tavaksi tulkita indeksejä. En väitä, että tämä olisi aina typerää, mutta tasoja ei voi koskaan pitää ehdottomina. Tilalle on tullut seuraavanlainen "lista" sijoitusmenetelmäni perusperiaatteista:
1. Tarkastele divergenssisignaaleja (RSI (Investing.com), MACD) eri aikatasoilla ja eri pörssi-indekseissä (USA, Saksa, Suomi..) löytääksesi lyhyen ja pidemmän ajan käännekohdat. RSI on näistä merkittävin, mutta siitä on eri versioita, joita voi käyttää hieman eri tarkoituksiin. Lisävarmuutta käänteen tunnistamiseen tuo myös MACDin käyttö.
2. Tarkastele divergenssisignaaleja myös VIXissä ja US Dollar Indexissä eri aikatasoilla. Nämä toimivat pörssikursseja vastaan.
3. Päivätason kaavioissa havaitut RSI- ja MACD-divergenssit kertovat muutamien kuukausien pörssiliikkeistä. Tuntitason kaaviot kertovat viikon/muutamien viikkojen pörssiheilahduksista, joiden tuotot voivat nousta korkeiksi.
4. Tarkastele divergenssejä myös McClellanissa ja NH-NL - kaavioissa. Näissä divergenssit esiintyvät päivätasolla usein samoihin aikoihin esim. RSI-divergenssin kanssa ja vahvistaa täten tulkintaa. Mielenkiintoisia ovat myös NH (NewHigh) ja NL (NewLow) - kaaviot, jotka tuottavat usein uuden korkeamman, mutta vastakkaisen huipun käänteen kohdalla tai heti sen jälkeen. Esimerkiksi pörssihuipussa tai heti sen jälkeen niiden osakkeiden määrä jo nousee, jotka laskevat uuteen pohjahintaansa (Esimerkiksi 50 NL(MA5) ).
5. CCIn 10, 20 ja 30 päivän ja RSIn 7,14 ja 21 päivän vertailu on hyvä keino määrittää nousun tai laskun perusluonne. Mikäli lyhyemmän ajan arvot nousevat tai laskevat selvästi erillään pisimmän ajan arvosta saattaa kyseessä olla vain lyhytaikainen poikkema indeksin perussuunnasta. Pisimmän ajan arvot liikkuvat hitaimmin ja kertovat indeksin tms. pitkän ajan suunnan. Pörssihuipuissa CCIn arvot saattavat nousta huomattavasti normaalia pörssinousua korkeammalle.
Vuonna 2012 tapahtui kaksi merkittävää päivätason käännettä sen jälkeen kun olin ymmärtänyt divergenssisignaalien merkityksen (maaliskuun käänteen aikaan asia oli minulle vielä uusi). Vaikka välillä minut valtasi epäilys, tällaiset käänteet oli mahdollista havaita päiväkaavioissa: kesäkuun alun ostosignaali, jonka jälkeen pörssit lähtivät nousuun ja syksyn myyntisignaali DAXissa ja Nasdaqissa, jonka jälkeen erityisesti USAn pörssit laskivat. Erityisen tyytyväinen olen valitsemiini metodeihin siksi, että niillä on voinut lisäksi päätellä myös lyhyemmän ajan nousuja ja laskuja. Erityisesti marraskuussa alkaneen ns. Santa Rallyn pystyi päättelemään tuntikaavioiden RSI- ja MACD-signaaleista, joista MACD-signaali osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Olennaista käänteille onkin, että ne kestävät usemman päivän tai viikon ja ehtivät signaaleista huolimatta käänteen alussa tuottamaan epävarmuuden tunteita. Tällainen indeksien ja raaka.aineiden hintojen tulkinta voi kuitenkin olla hyvinkin tuottoisaa, sillä niitä seuraavat moninkertaisesti tuottavat sertifikaatit (esim. BEARDAXx5) voivat yhdessä muutaman kuukauden heilahduksessa tuottaa yli sata prosenttia. Näitä kun on vuodessa muutama kappale, voi jokainen laskea millaisiin tuottoihin esimerkiksi viidessä vuodessa voi päästä.
ks. täältä lisää Teknisen analyysin termeistä
Tällä hetkellä muutamat maailman indekseistä ovat jälleen tuottaneet päivätason RSI-myyntisignaaleita: OMX-Helsinki, Ranskan CAC40, EU Stocks 50, Hang Seng, Japanin Japan225... Tämä kaikki voidaan tulkita kahdella tavalla ja tulkinta riippuu siitä, säilyvätkö nämä signaalit vai nousevatko indeksit vielä niin, että RSIt nousevat uusiin huippuihin. Joka tapauksessa indeksit alkavat olla teknisessä mielessä aika korkealla ja vastaavien signaalien ilmestyminen USAn ja Saksan pörsseihin merkitsisi "viimeistä naulaa arkkuun" tämän nousun suhteen (kuitenkin samalla varauksella kuin edellistenkin suhteen). VIXin RSI ja CCI on tuottanut jatkuvasti uusia huippuja, mikä kertoo mahdollisuudesta sen nousuun lähiviikkoina ehkä pienen laskun jälkeen. Tämä tarkoittaa pörssilaskun todennäköisyyden kasvamista. Pörssihuiput ovat kuitenkin lopulta prosesseja, joiden muodostuminen saattaa joskus kestää useita viikkoja. Toinen tulkinta nykytilanteesta on, että USAn indeksit saattaisivat noin kymmenen prosentin laskun jälkeen tuottaa ostosignaaleja, sillä niiden RSIt ovat jo valmiiksi laskeneet aika alas. CCIn kehitys/ viikkotason RSI ei anna tukea kolmannelle tulkinnalle, että USAn pörssi-indeksit olisivat jo nähneet huippunsa syksyllä.
Muutamia raaka-aineita kannattaa tarkkailla. Kullan hinta on ollut laskussa ja sen RSIn pohjat ovat tippuneet niin alas, että ne voivat tuottaa päivätason ostosignaalin lähiaikoina. Öljyn hinta on puolestaan noussut hieman ja saattaa jossakin vaiheessa tuottaa merkittävän RSI-myyntisignaalin.