Joulunousu on jäänyt tulematta kaikista RSI:n tuomista mahdollisuuksista huolimatta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että indeksit ovat edelleen matalalla suhteessa pitkän ajan liukuviin keskiarvoihin, joten ainakin lyhyen nousupyrähdyksen alkaminen on vain ajan kysymys. RSI:lle tämä on myös täysin tyypillistä, joten ei voi sanoa senkään varsinaisesti pettäneen. Laskumarkkinassa RSI käyttäytyy juuri niin, että noususignaaleista ei synny kuin pieni pyrähdys kunnon nousun sijaan. Tammikuu on seuraava mahdollisuus perinteisen tammikuu-ilmiön vuoksi.
Lyhyet RSIn divergenssisignaalit viittaavat nousupyrähdykseen esimerkiksi DAXin ja OMXS30n päivänäkymissä. Tämä nousu kestäisi tammikuun lopulle, mutta on mitä todennäköisemmin luonteeltaan korjausliike pidemmässä laskutrendissä. Pidemmän ajan RSIn divergenssisignaalit osoittavat vuodelle 2019 ja 2020 jatkuvaa laskutrendiä. Vuoden 2019 markkinapohjia RSIn signaalit osoittavat maaliskuulle (CAC40 ja Eurostoxx50), kesäkuulle 2019 (SP500 ja Nasdaq) ja syksyyn syys-lokakuulle (DAX, SP500 ja Nasdaq). Vuodelle 2020 pohjaa osoittavat signaalit löytyvät esim. DAXista ja OMXS30sta. Nämä signaalit löytyvät indeksien viikko ja/tai kk-näkymistä lukuunottamatta SP500:aa, jossa signaali tämän vuoden kesäkuulle löytyy päivänäkymästä. Muita indeksejä en ole juuri tutkinut.
Myös lyhyemman ajan signaalit viittaavat pidempään karhumarkkinaan. Pidemmässä laskussa noususignaalit muodostuvat hyvin loiviksi RSI-divergenssisignaaleiksi ylöspäin, joiden nouseminen yli 30 pisteen tason RSIssä kestää lähes ikuisuuden. Voi siis ajatella ettei momentum joissakin aikanäkymissä nouse lainkaan tasolle, jossa pörssinousut tapahtuvat.
Näkymä vuodelle 2019 näyttää siis hyvin tyypilliseltä karhumarkkinalta. Indeksi nousee välillä lähelle laskevaa 200 päivän keskiarvoa(10kk:n liukuva) ja laskee taas uusiin pohjiin. Syksyn pohjat 2019 (mikäli sellaiset nähdään) saattavat lopulta olla yllättävän lähellä koko karhumarkkinan pohjaa(-50-60% huipulta), sillä merkittävä nousuralli ja seuraavan pohjan muodostuminen syksyllä 2020 ei välttämättä laske indeksiä enää merkittävästi alemmalle tasolle. Näin on käynyt edellisissä karhumarkkinoissa ja niin voi käydä nytkin, mutta lopulta vain aika näyttää miten käy.
RSI:n näkökulmasta yksi keskeinen havainto on, että indeksien RSI-lukemat ovat kk-näkymissä olleet viimeksi yhtä alhaalla pörssipudotuksessa 2008. RSIn alhainen lukema voi merkitä merkittävää pörssilaskun vaaraa, varsinkin mikäli tilanne jatkuu kuun loppuun asti eli indeksit eivät välipäivinä merkittävästi nouse. RSI on siis tehnyt uusia pohjia ja voi hyvinkin edeltää uusia pohjia myös indekseissä. Mitään pidempään nousuun viittaavaa ei enää indekseistä löydy.
Vuosi sitten tekemäni analyysi vuodelle 2018 on mennyt hyvin nappiin. Kirjoitin vuosi sitten seuraavasti:
Viikkonäkymissä olevat RSI-signaalit alaspäin osoittavat etta alkuvuoden nousu saattaa hyvinkin vaihtua loppuvuoden laskuksi vuonna 2018. Monissa indekseissä, osakkeissa ja ETF:issä on varoituksen signaaleja siitä että vuosi 2018 tulee olemaan pörssilaskun vuosi keväästä alkaen (ehkä 3/18). Tämä lasku saattaa RSIn näkökulmasta olla kuitenkin osa suurempaa laskuperiodia, joka voi ulottua aina vuoteen 2021 asti.
Pörssivuosi 2018 ei ole tarjonnut merkittävää indeksin nousua. Euroopan indeksit (jotka ovat pääasiallinen sijoituskohteeni) toteuttivat skenaarion erittäin tarkasti ja kuva tarkentui matkan varrella. Indeksit laskivat helmikuussa selvästi, palautuivat jonkin verran toukokuulle 2018 ja kääntyivät siitä uudestaan laskuun. USAn markkinat hieman yllättivät nousemalla vielä uuteen huippuun vuoden 2018 jälkipuoliskolla, mutta sekin sopii muuten isoon kuvaan: SP500 tekee aina huiput viimeisenä. Tätä ilmiötä voi tietenkin hyödyntää nousumarkkinan lopulla.
Noususignaaleja olen löytänyt esimerkiksi kulta -ja hopeakaivos ETFistä. Niiden pitkäaikaiset RSI-divergenssisignaalit näyttävät ylöspäin ja viittaavat muutaman vuoden nousurupeamaan.
Itse olen ollut hyvin varautunut kurssien laskuun ja onnistunut jopa hyötymään siitä hieman vipushorttien avulla. Jatkan samalla periaatteella vuoden 2019 mikäli markkinakuvassa ei tapahdu suuria muutoksia. Vipushorttikauppa on kuitenkin luonteeltaan aina lyhytaikaisia (muutamia viikkoja) ja kaupankäynti edellyttää niiden kohdalla lyhytaikaista näkemystä ja strategiaa TA:n avulla. Tuleva vuosi voi tarjota tällaiselle kaupankävijälle herkkupaloja.
Hyvää joulua ja uutta vuotta!
Jatkuu seuraavassa tekstissä...
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.