lauantai 28. joulukuuta 2019

2019 ja 2020

Vuosi 2019 on ollut toisaalta kovan kurssinousun vuosi, mutta toisaalta taas kurssilaskun vuosi. Tämä riippuu täysin siitä ottaako vertailupisteeksi vuoden alun, jolloin kurssit olivat laskeneet 200 viikon liukuvalle keskiarvolleen vai ottaako vertailupisteeksi edellisen ATH:n. Itse lähden siitä että kurssit ovat selkeässä nousussa vain jos ne pystyvät nousemaan edellisten huippujensa yläpuolelle ja näin on käynyt pääasiassa vain USAn indekseissä ja esimerkiksi Brasiliassa. Euroopassa kurssit eivät ole pystyneet nousemaan uusiin huippuihinsa, joten vuoden kurssinoususta on selkeästi hyötynyt vain suhteellisen lyhyellä treidaamisella. Mikäli vuotta 2019 pidetään kurssinousun vuotena lämmittää se ehkä vain kuitenkin muutamien treidaajien ja osakepoimijoiden mieltä. Indekseissä tasaisesti eurooppaan sijoittanut ei ole varallisuuttaan kasvattanut.

Itse onnistuin tämän vuoden alussa analysoimaan pörssipohjan oikein vaikka olinkin turhan skeptinen vuotta kohtaan. Vaikka onnistuin ajoittamaan ETF-sijoituksia oikein  uskoni nousuun hiipui liian aikaisin, vaikka nousun mahdollisuus vuoden loppuun asti oli myös nähtävillä. Usko pörssinousuun palasi vasta syksyllä kun indeksit nousivat 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolelle ja sen jälkeen onnistuin tekemään ihan hyviä sijoituksia indekseillä ja vivuilla. Lopputuloksena oli yksi parhaimmista sijoitusvuosistani, mutta alkuvuoden epäilykseni pörssikurssien nousua kohtaan jäi harmittamaan. Tästä on vain otettava opiksi ja pysyttävä tarkemmin omassa sijoitusstrategiassa. Toisaalta skeptisyyteni on ollut jossakin määrin myös oikeutettua juuri eurooppalaisten indeksien nihkeyden vuoksi. DAX ei ole vieläkään pystynyt pyristelemään eroon pitkäaikaisesta laskuskenaariostaan ja edellinen ATH on lähes kahden vuoden takaa.

Näkymä vuoteen 2020 on täysin päinvastainen kuin vuosi sitten vuoteen 2019. Silloin kurssilaskun jäljiltä suurikin nousu oli mahdollinen, nyt kurssinousun jäljiltä vaikuttaa siltä että suuri lasku on todennäköinen. Monien indeksien ja ETF:ien kuukausi- ja viikkonäkymissä RSI on edelleen laskuskenaariossa ja tämän vuoksi pidemmällekin kuin vain vuoden 2020 loppuun ulottuva lasku on edelleen kummittelemassa taustalla. Lyhyemmällä aikavälillä indekseissä on merkkejä muutaman kuukauden mittaisista ja kesään asti ulottuvista RSI-signaaleista. RSI:n mukaan vaikuttaa siltä että mikäli laskuun lähdetään, siihen saatetaan lähteä hyvinkin nopeasti heti vuoden alussa. Tällä hetkellä vuosi 2020 ei näytä hyvältä sijoitusvuodelta kurssinousun näkökulmasta, mutta tilanne voi kuitenkin muuttua. Esimerkiksi Euroopassa nousuvaraa ei ole juuri lainkaan, mikäli kurssit ovat tällä erää  laskuun lähdössä. Jotkin yksittäiset osakkeet voivat tietenkin nousta paljonkin, mutta indeksitason tilanne vaikuttaa siltä, että hyvät ostopaikat ovat pitkällä tulevaisuudessa. Mikäli seuraavasta vuodesta tulee pörssilaskun vuosi, tulee siitä myös shorttaajan unelmavuosi.

Kurssinousun perusteluna pidetään keskuspankkien toimintaa, mikä on tietenkin hieman harhaanjohtavaa, sillä kurssit eivät ole kaikkialla selkeästi nousseet. Jos katsoo pidemmän ajan kurssigraafia huomaa että viimeiset kaksi vuotta on ollut monessa indeksissä enemmän paikallaan sahaamista kuin selkeää nousua jota taannoisina vuosina nähtiin. Tämä johtuu siitä että romahdukset ovat olleet hyvin syviä, eikä niistä ole kaikkialla vieläkään palauduttu. Sielläkin missä niistä on palauduttu on usein päädytty vain vähän edellisten huippujen yläpuolelle. Keskupankkien kyky pumpata markkinoita ylös saattaa siis olla hyytymässä ja on tietenkin itsestäänselvää että kurssilasku on nopea, syvä ja pitkä, mikäli rahapolitiikka muuttuu tiukemmaksi tai sen tiukentumista edes pelätään. Kun romahdus tulee se saattaa muuttaa pelikentän myös osakemarkkinoiden ulkopuolella, enkä usko etteikö vaikutus näkyisi myös yhteiskunnassa ja politiikassa laajemmin sekä negatiivisesti että positiivisesti.

Mahdollinen kurssilasku tulee kuitenkin todennäköisesti täyttämään perinteiset merkkinsä, jotka pitivät kutinsa myös vuoden 2018 laskussa: indeksit tippuvat merkittävien liukuvien keskiarvojensa alapuolelle ja lasku jatkuu niin kauan kuin ne liikkuvat näiden alapuolella. Välillä indeksit tippuvat kauas näiden alapuolelle, minkä jälkeen alkavat jälleen hitaasti nousta niitä kohti kääntyäkseen uudestaan laskuun suurinpiirtein niiden kohdalta. Pohjalla ollaan vasta kun indeksit ovat tehneet useampia yli 20 ja jopa yli 30 prosentin romahduksia ja vieneet sijoittajat masennuksen partaalle. Pahinta karhumarkkinassa on, että se antaa aina toivoa, joka kuitenkin osoittautuu kerta toisensa jälkeen vain hirveämmäksi ja petollisemmaksi (kuten ehkä juuri tällä hetkellä mikäli laskuun lähdetään). Pohjalla harva uskoo että kurssit voisivat koskaan enää lainkaan nousta. Tämä tuntuu ehkä täysin oudolta ajattelutavalta nykytilanteessa. Kannattaakin seurata jotakin yksinkertaista asiaa kuten liukuvia keskiarvoja.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.