lauantai 28. toukokuuta 2011

Maailman pörssien tilasta

Aloitan tällä kertaa Jakarta pörssistä, joka ei ole seurannut ainakaan vielä lainkaan maailman muiden pörssien laskua. Jakartan indeksit ovat edelleen lähellä huippujaan, mutta alempi bolligerin nauha on taittunut vaakatasoon, mikä saattaa merkitä myös indeksin putoamista lähiaikoina. Nauha on myös jo selvästi ylittänyt 50 päivän keskiarvon, mikä ei lupaa hyvää. Vaikuttaa siltä, että indeksi on ainakin lyhyellä aikavälillä korkealla. Samassa jamassa näyttää olevan myös Malesian pörssi, mutta esimerkiksi länsipörssejä paremmin seuraava Straits Times näyttää kääntyneen laskuun, vaikkakin vasta hyvin maltillisesti.

Intian ja Kiinan indeksit ovat kokonaan toisentyyppisessä tilassa. Ne ovat laskeneet jo pitkään ja ainakin teknisten syiden perusteella voisi ajatella, että kyseessä saattaisi olla ainakin lyhytaikainen ostohetki. Nämä indeksit ovat pysyneet vakaasti tukitasonsa yläpuolella jo kuukausia ja alkaneet liikkua edestakaisin tietyissä vaihteluväleissä. Esimerkiksi Intiassa alempi bollingerin nauhakin on löytänyt selvän tukitason. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että Shangain indeksi näyttää edelleen etsivät tukitasoaan - samoin kuin Brasilian Bovespa joka kuitenkin näyttää tehneen pienen comebackin tällä viikolla. Tämä on kuitenkin todennäköisesti vain yksi lukuisista portaista alaspäin.

Intian pörssin lasku näyttää alkaneen yhtenä ensimmäisistä jo syksyllä ja tähän mennessä myös 50 ja 120 päivän keskiarvot ovat alittaneet 200 päivän keskiarvon. 50 päivän keskiarvo lähti jopa laskuun lähestyessään 120 päivän keskiarvoa, mikä tietenkin kertoo laskusuunnan voimakkuudesta. Brasliassa lasku näyttää alkaneen myös jo syksyllä, mutta indeksi on jatkanut laskuaan ja 50 ja 120 päivän keskiarvot ovat laskeneet alle 200 päivän keskiarvojen. Tilanne alkaa muodostua näissä pörsseissä positiivisemmaksi vasta kun 50 päivän keskarvo kääntyy nousuun ja lävistää 200 päivän keskiarvon alhaalta käsin. Milloin tämä tapahtuu on tietenkin vaikeasti ennustettavissa, sillä aina on mahdollista, että 50 päivän keskiarvo pongahtaakin takaisin alaspäin 200 päivän keskiarvosta.

Länsipörssien tila on hyvin toisentyyppinen. Saksan indeksi on kääntynyt laskuun vasta kuukausi sitten, eikä 50 päivän keskiarvo ole alittanut edes 120 päivän keskiarvoa, vaan kääntynyt kulkemaan sen suuntaisesti juuri sen yläpuolella. Alemman bollingerin nauhan laskeminen tekee kuitenkin indeksille vielä tilaa laskea lisää. Viimepäivinä indeksiin näyttää muodostuneen myös mahdollinen doubletop - ilmiö mikä ei välttämättä tiedä hyvää. Muutamissa Euroopan pörsseissä 50 päivän keskiarvo on kuitenkin jo alittanut 120 päivän keskairvon, mutta huomionarvoista on myös Euronextin kehitys, joka on sahannut 2500 ja 2800 pisteen väliä jo kuukausikaupalla. Näyttääkin siltä, että indeksi saattaa tippua vielä uudestaan 2500 pisteen tasolle. Mikäli näin käy merkitsee se, myös muiden Euroopan indeksien tippumista 200 päivän tasolle. Hyvin samankaltaiselta vaikuttaa myös Iso-Britannian FTSE 100 - indeksi.

Minkä johtopäätöksen tästä voisi vetää. Minusta todennäköisimmältä vaikuttaa, että vielä viime aikoina nousseetkin pörssit tulevat tulevina kuukausina seuraamaan sellaisten indeksien esimerkkiä, jotka sahaavat edestakaisin oman tukitasonsa yläpuolella. Osa indekseistä hakee tätä tukitasoaan ja osa on vielä kokonaan alkuvaiheessa. Tilanteen voi tulkita niinkin, että heikoimmat indeksit ovat tippuneet ensimmäisinä ja löytäneet myös tukitasonsa aikaisemmin ja vahvemmat indeksit seuraavat perässä ainakin johonkin pisteeseen asti. Mikä tämä piste sitten on riippuu tietenkin lopulta milloin jokin näistä indekseistä lähtee nousuun ja vetää muut perässään. Oma veikkaukseni on, että ensimmäisenä tästä vihjaisee Intian pörssi. Toisaalta maailmanlaajuisesti merkittävänä hetkenä voi varmasti pitää myös sitä kun S&P500 -indeksin 50 päivän keskiarvo koskettaa 120 päivän keskiarvoa. Viime kesänä se alitti jopa 200 päivän keskiarvon ja indeksi olikin alimmillaan samana päivänä 6.7.2010. Samana päivänä indeksi kävi hyvin alhaalla myös Saksan pörssissä. Tulevana kesänä näihin kannattaakin kiinnittää huomiota.
 
Saattaisiko pörssit sitten lähteä nousuun? Kaikkien tuntemien syiden vuoksi pidän tätä epätodennäköisenä, mutta pientä nousuvaraa on, mikä ei kuitenkaan tarkoita että nousu jatkuisi pitkään. Todennäköisesti se olisi vain lyhyt pyrähdys edestakaisessa indeksien heilunnassa. Ostohetki kannattaa tietenkin sijoittaa siihen kohtaan jolloin indeksi on mahdollisimman lähellä tukitasoaan.

Milloin siis pörssikurssit ovat alimmillaan tulevana kesänä? Nähdäkseni kun:

- S&P500 indeksin 50 päivän keskiarvo koskettaa 200 päivän keskiarvoa(jos siis alittaa 120 päivän keskiarvon).
- maailman eri pörssit ovat lähellä tukitasoaan ja alemmat bollingerin nauhat ovat löytäneet tukitasonsa.
- pörssi-indeksi on alittanut tai ainakin hyvin lähellä 200 päivän keskiarvoa.

Mikäli pitää näitä hyvinä kriteereinä voi päätellä ettei pohjia tulla näkemään kuin vasta noin kahden kuukauden kuluttua kesän loppupuolella, sillä 50 päivän keskiarvon tippuminen vie aikansa. Aina on tietenkin mahdollista, ettei indeksi edes tipu näin alas jolloin on katsottava muita merkkejä. Mikäli jossakin pörssissä 50 päivän keskiarvo ylitää 200 päivän keskiarvon ollaan jo noususuunnassa.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.