Nykyinen raaka-aineiden ja osakkeiden hinnan kehitys toi mieleeni sen miten nämä kaksi käyttäytyivät ennen hintaromahdusta, joka alkoi jo vuonna 2007. Nopea tutkiskelu raaka-aineiden ja pörssikurssien hinnoista kertoo, että pörssikurssit lähtivät laskuun jo ennen raaka-aineiden hintojen laskua. Monet raaka-aineet kokivat hintahuippunsa kesällä tai syksyllä 2008, mutta esimerkiksi S&P500 - indeksi oli kokenut sen jo syksyllä 2007.
Raaka-ainesijoitukset siis olivat parempi sijoitus kuin osakkeet maailmantalouden käännekohdassa huonompaan. Lopulta kuitenkin raaka-aineetkin kokivat hintaromahduksensa.
Mitä tästä sitten voisi päätellä? Ainakin sen, että pörssikurssien ennustaminen raaka-aineiden hintakehityksen pohjalta ei välttämättä ole viisasta - ennemminkin toisinpäin. Tämä siis siitä huolimatta, että näiden välinen korrelaatio on ollut voimakasta. Tilanne saattaa tietenkin olla muuttunut ja kysymys kuuluukin voiko vuoden 2007-8 tilannetta pitää samankaltaisena nykytilanteeseen verrattuna? Joku voisi hyvinkin sanoa, että näin ei voi tehdä sillä Kiinan tilanne on nyt aivan erilainen kuin vuonna 2007 ja 2008. Kiinan talouskasvu nosti raaka-aineiden hintoja silloin kun taas nyt hintoja nostaa vain U.S.A:n löysä rahapolitiikka. Nykyinen pörssinousu on varmasti saanut nostetta myös raaka-aineiden hintojen noususta, mikä tekee ehkä myös osakkeet haavoittuvammiksi raaka-aineiden hintojen laskiessa. Spekuloinnista ei tietenkään pidä välittää mitään vaan keskittyä faktoihin.
Erityisen mielenkiintoinen on hopean hintakehitys. Tätä diagrammia voisi pitää "naurettavana".
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.