Tarkasteltaessa esimerkiksi S&P500 indeksiä viime vuodelta voidaan todeta, että erittäin hyviä päiviä sijoittaa kyseiseen indeksiin oli noin kymmenen. Yli kahdestasadasta pörssipäivästä vain siis noin 5 prosenttia oli erittäin hyviä sijoituspäiviä. Näitä päiviä yhdisti tietyt tekniset ominaisuudet: Williamsin indeksi oli laskenut alle 80 pisteen ja pörssi-indeksi kosketti alempaa bollingerin nauhaa tai 50, 120, 200 päivän keskiarvoa. Nämä ovat kuitenkin vain lähtökohta ja ovat toimineet tietyllä suhteellisen suurella todennäköisyydellä.
Strategia on yhtä tärkeä. Näyttää siltä että useimpina kertoina hajautus on kannattanut tehdä jälkikäteen. Eli kun indeksi nousee hyvin todennäköisesti seuraavana päivänä kannattaa laittaa ns. "kaikki peliin" ja mikäli seuraavan päivän nousu on maltillinen osa sijoituksesta kannattaa myydä. Tällainen tilanne oli esim. 12 elokuuta 2010 ja 9. maaliskuuta 2011.
Tulevana kesänä kannattaa pitää erityisen tarkasti silmällä bollingerin nauhoja, sillä viime kesän sahauksesta saattoi saada selvää vain niiden avulla. Kesän aikana indeksi näytti sahaavan ylös-alas päättömästi vailla suuntaa, mutta alempi bollingerin nauha alkoi kesän mittaan selvästi nousta ylöspäin. Tämä lisäsi todennäköisyyttä syksyn pörssinoususta viimeistään syyskuun alkupuolella.
Tulevasta kesästä voi tulla aivan yhtä poukkoileva. USA:n taloushuolet ja Euroopan mahdollinen velkakriisi yhdistettynä muihin kriiseihin ja suhteellisen korkeisiin pörssikursseihin ei näytä hyvältä. Tämä ei tietenkään estä suurienkin voittojen tekemistä. Erityisen mielenkiintoista on, että monien pörssi-indeksien 50 päivän keskiarvo on kääntynyt laskuun kohti 120 päivän keskiarvoa. Viime keväänä 50 päivän keskiarvo notkahti ensin, palasi vähän rymistääkseen sitten läpi myös 200 päivän keskiarvosta. Tämä merkitsi pörssiromahdusta.
Tulevaisuus ei siis näytä hyvältä jos meinaa laittaa varansa osakkeisiin. Mikäli nän käy on kesän jälkeinen tulevaisuus mahdollisesti vieläkin aneemisempi, sillä nousut tuppaavat ajankuluessa laimenemaan. Viime syksystä alkanut nousu onkin ollut paljon vaimeampi kuin vuoden 2009-2010 nousu. Mikäli sama vaimeneminen jatkuu ei suuria voittoja ole luvassa syksylläkään.
Kaikki pitkäntähtäimen ennustukset tietenkin johtuvat enemmän BKT:n kehityksestä kuin teknisistä seikoista ja BKT:tä on tunnetusti vaikea ennustaa. Nyt tilanne kuitenkin näyttää huonolta. Fedin lopettaessa löysää finanssipolitiikkaansa raaka-aineiden hinnat ovat lähteneet laskuun ja tätä seuraa helposti myös pörssien lasku. Lisäksi 2000-luku on ollut enemmän pörssilaskua kuin nousua, sillä vuoden 2009 pohjat tippuivat vuoden 2002 pohjien alapuolelle. Tällä hetkellä olisimme juuri sopivassa kohdassa että indeksit lähtisivät laskuun ja päätyisivät jopa vuoden 2009 pohjien alapuolelle. Tämän voisi tuottaa USA:n ja Euroopan finanssikriisi. Kuinka kauan lasku jatkuu jää tietenkin sitten vain nähtäväksi. Lopulta tekniset indikaattorit asettuvat asemaan, joka ennustaa ainakin lyhyttä hypähdystä. Tämä hypähdys sitten jatkuukin pidempään ja olemme uudessa pitkässä bullmarketissa.
Long Term analysis
Doubledip Recession is Undeniable
Erityisen huolestuttavaa pörssien kannalta on, että monet kehittyvien maiden pörssit ovat aloittaneet jo kokeneet selvän pörssilaskun useimpien keskiarvojen alapuolelle. Intiassa ollaan jo lähellä edellisiä pohjia, joiden mahdollinen rikkoutuminen on tietenkin erityisen huolestuttavaa. Brasiliassa ollaan myös selvästi menossa alaspäin alempaa bollingerin nauhaa pitkin.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.