Nokian tämänpäiväinen lasku on merkki syystä miksi en suosi suoraa osakesijoitusta. Yksi tulosvaroitus saattaa tehdä tyhjäksi paljon samalla kun maailmantapahtumat vaikuttavat lisäksi aina myös yksittäisiin yrityksiin. Rahastosijoittamisessa voi painia "vain" maailmanlaajuisten ilmiöiden kanssa kun taas tämän päälle osakkeissa tulee vastaan myös yrityskohtaiset riskit.
Pörssit nousivat tänään maailmalla mukavasti, mutta jokin (ehkä se bear-henki) on toppuutellut minua lähtemästä vielä mukaan "kurssiralliin". Amerikoissa näytetään ajattelevan samoin. Indeksit nousivat heti kaupankäynnin alettua, mutta päätyivät sitten nopeasti laskuun. Esimerkiksi Brasiliassa nousu kohti ylempää bollingerin nauhaa näyttää tyssänneen hyvistä eurooppahuhuista huolimatta. Vaikuttaakin siltä, että USA:n surkeat talousluvut ovat laskeneet tunnelmia myös Brasiliassa.
Talousuutisointi on aina yhtä harmillisen huonoa. Kirjoitin jo sunnuntaina, että tekniset indikaattorit viittaavat pörssinousuun, mutta uutiset löysivät "selityksen" nousulle Euroopan velkakriisiä koskevista kommenteista. Tämä saattaa olla osittainen syy, mutta nähdäkseni teknisesti toisenlaisessa tilanteessa indeksit eivät olisi nousseet positiivisista huhuista huolimatta. Nousun takana olikin nyt selvät tekniset merkit: viime viikolla esim. Saksan DAXin päivittaiset pohjat nousivat jatkuvasti, kehittyvien maiden pörssit nousivat ja eilen DAXin SlowStochastics kääntyi nousuun.
Nousun jatkumisen suhteen olen siis epävarma, mutta tämä on enemmän tuntuma kuin teknisiin yksityiskohtiin perustuva näkemys. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että USA:n S&P500 näyttää pyrkivän läpi vastustasostaan, joka on noin 1345 pisteen kohdalla. Mikäli se ylittää tämän selvästi nousu voi jatkuakin. Toisaalta esimerkiksi Saksan pörssin laskeminen lähelle edellistä alinta arvoaan viittaa edestakaiseen liikkeeseen, jossa pörssit eivät näe uusia huippuja. Maailmalta on saatu myös erittäin huolestuttavia talouslukuja, joiden on pakko näkyä myös kehittyneiden maiden pörsseissä pian. Maailmantalouden huono tila näkyy Intian talouskasvun pienenemisen lisäksi Tanskassa, joka on taas taantumassa. Keskeinen kysymys onkin: kuka seuraa ensimmäisenä perässä?
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.