maanantai 20. kesäkuuta 2011

Sijoittamisen säännöt: keskitien malli

Edellisessä kirjoituksessa käsittelemäni perusmallin kannattajan tulisi olla jo myynyt osuutensa ainakin Intian ja Brasilian rahastoista, sillä 200 päivän keskiarvo on niissä kääntynyt laskuun kevään aikana. Näin ei ole käynyt sitten viimeisen suuren pörssiromahduksen vuosina 2007-9. Vaikuttaa myös siltä, että sama lamaannus saattaa levitä myös länsipörsseihin, joten "nopean sijoittajan mallillakin" tulisi ehkä siirtyä piakkoin bear-rahastojen käyttöön - ainakin jos haluaa sijoittaa "trendin" mukaisesti.

Yksi hyvä kokoelma pitkäaikaisia keskiarvoja on 10 päivän yksinkertainen liikkuva keskiarvo (SMA) ja 30 päivän eksponentiaalinen liikkuva keskiarvo (EMA). Näiden avulla sijoittaja pysyy useimmiten "oikealla puolella vaihtoa" eli pystyy välttämään suurimmat pudotukset ja hyötymään nousuista niin kauan kuin ne kestävät. Esimerkiksi viime syksyn pörssinousun jatkuminen S&P500 - indeksissä vaikutti hyvin selvältä näiden keskiarvojen näkökulmasta - 10 päivän SMA ei alittanut 30 päivän EMA:a vaan liikkui jatkuvasti sen yläpuolella Libyan kriisiin ja Japanin maanjäristyksen asti. Nousu alkoi kuitenkin syksyllä 2010, jota edeltäneessä kesässä näiden keskiarvojen käyttäjä olisi ollut aikamoisessa höykytyksessä. Näiden keskiarvojen avulla sijoittaja olisi kuitenkin voinut vakuuttua siitä milloin syksyn nousu on alkanut: se on alkanut kun 30 päivän EMA ylittää 200 päivän SMA:an. Tätä ennenkin asian olisi voinut päätellä siitä, että 30 päivän EMA ylittää edellisen ylimmän arvonsa 200 päivän SMA:an alapuolella. (Mikäli sijoittaja olisi tässä tilanteessa vielä halunnut varmistua siitä, että hän saa ostettua vähän halvemmalla hän olisi voinut odottaa esim. indeksin tippumista alemman bollingerin nauhan tasolle tai lähelle sitä.) Pitkäaikaisessa osakesyöksyssä kuten 2007-9 30 päivän EMA alittaa jatkuvasti edelliset huippunsa ja liikkuu pääosin 200 päivän SMA:n alapuolella.

Vuoden 2009 pohjien huomaaminen ei kyseisten keskiarvojen avulla ollut mahdollista, vaan kyseisen pohjan pystyi huomaamaan ehkä indeksin pitkäaikaisten arvojen avulla. Toisaalta sen huomaaminen ei ollut välttämätöntä hyötyäkseen kyseisestä pohjakosketuksesta - riitti vain, että seuraisi trendiä vastaan sijoittavan  periaatetta bear-marketin aikana: osta kun 10 päivän SMA nousee 30 päivän EMA:n yläpuolelle ja myy viimeistään  kun 10 päivän SMA laskee 30 päivän EMA:n alapuolelle (vaikka 200 päivän SMA liikkuu jatkuvasti alaspäin). Tällä periaatteella pystyi hyötymään bear - marketin nousuista ja lopulta myös siitä noususta, jonka jälkeen bear muuttui bulliksi. Bear - rahastoilla kyseinen periaate käännettäisiin tietenkin päinvastaiseksi.

Näiden periaatteiden mukaan keskipitkän aikavälin sijoittajalla ei siis ainakaan vielä ole kiire lähteä ostamaan esimerkiksi Euroopan alueelle sijoittavia rahastoja. Pahimmillaan Euroopankin pörssit kääntyvät bear-osastoon ennen kuin 10 päivän SMA nousee 30 päivän EMA:n yläpuolelle. Tämä on kuitenkin spekulaatiota, joka ei auta sijoituspäätösten tekemisessä.

Mikäli sijoittaja haluaa hyötyä jokaisesta liikahduksesta ja harrastaa ns. päiväkauppaa hän saattaa erilaisten teknisten mittareiden avulla saada huimia tuottoja, mutta sijoittaminen saattaa käydä hyvin raskaaksi, sillä epävarmuuden kasvaessa vaaditaan entistä kestävämpiä teräshermoja. Lisäksi sijoittaminen vie päiväkaupassa yksinkertaisesti liikaa aikaa. Keskipitkän aikavälin sijoittajan ei tarvitse nähdä paljoakaan vaivaa sijoittamisessaan, sillä riittää että hän tarkistaa muutaman keskiarvon muutaman kerran viikossa. Hän voi olla hyvin luottavainen siihen, että hän tulee peittoamaan indeksit vuosittain ja saamaan jopa kymmenien prosenttien tuottoja joinakin vuosina. Täältä löytyy kuitenkin hyviä vinkkejä sijoittamiseen eri aikaväleillä. Jos joku haluaa testata ETF Profit Strategy News Letteriä niin siitä vain, mutta se sitten jo maksaakin (mikä saattaa olla sinänsä hyvää bisnestä ja ehkä vähennettävissä veroista).
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.