Tarkastelin Saksan DAX - indeksiä viimeiseltä kymmeneltä vuodelta ja pyrin laatimaan mahdollisimman yksinkertaisen sääntökokoelman, jota noudattamalla pystyisi tekemään noin 25 prosentin indeksiin sidotun tuoton vuosittain. Tämä oli tarkoitukseni sen vuoksi, että on olemassa sertifikaatteja, jotka tuottavat nelinkertaisesti kyseisen tuoton. Näin päästäisiin noin 100 prosentin tuottoon vuosittain.
Kyseisenlaisen sääntökokoelman luonti on hankalaa siksi, että indeksi on mennyt rajusti alas ja ylös vuosien aikana ja äkkiseltään tuntuu, ettei mitään kaikenkattavaa sääntökokoelmaa pysty luomaan. Teknisen analyysin mittareiden avulla tämä saattaa kuitenkin olla mahdollista. Ideana on, ettei vuoden aikana tarvitsisi tehdä kuin muutamia siirtoja - ostoja ja myyntejä - oikeaan aikaan ja tämä tuottaisi 25 prosentin indeksiin sidotun tuoton.
Perusmalli:
1. Sijoita rahasi indeksiin kun 200 päivän keskiarvo nousee ja myy kun se lähtee laskuun. Tällä periaatteella pystyt välttämään suuret yli vuoden kestävät pörssiromahdukset ja hyötymään suurista pörssinousuista. Yksin tämän periaatteen tuotto viimeisellä kymmenellä vuodella olisi ollut 140%
2. Sijoita rahasi käänteiseen bear - rahastoon kun 200 päivän keskiarvo lähtee laskuun ja myy sijoituksesi kun 200 päivän keskiarvo lähtee nousuun. Tämän tuotto viimeisen kymmenen vuoden aikana olisi ollut 70 prosenttia.
Perusmallin tuotto olisi ollut suurinpiirtein n. 210 prosenttia kymmenessä vuodessa. Nelinkertaisesti tuottavilla sertifikaateilla tuotto olisi ollut luonnollisesti paljon suurempi. Perusmallilla ei kuitenkaan päästä lähellekään optimaalista tuottoa, joten sitä on parannettava lisäperiaatteilla, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa perusmallin kanssa. Lisäperiaatteet eivät saa siis hankaloittaa perusmallin käyttöä.
Trendin (200 päivän keskiarvon) suuntaan sijoittavan nopean sijoittajan malli:
1. Osta indeksiosuuksia kun 10 päivän eksponentiaalinen keskiarvo lähtee nousuun ja myy kun 10 päivän eksponentiaalinen keskiarvo lähtee laskuun (200 päivän keskiarvon noustessa). Hitaampi sijoittaja voisi tässä käyttää myös 50 (tms.) päivän keskiarvoa. Tämä tuo kuitenkin pienempiä tuottoja, mutta vähentää ostojen ja myyntien määrää.
2. Osta bear - rahastoja kun 10 päivän eksponentiaalinen keskiarvo laskee ja myy bear - rahastot kun 10 päivän eksponentiaalinen keskiarvo kääntyy nousuun (200 päivän keskiarvon laskiessa)
Näiden sääntöjen hyvä puoli on, että niillä voidaan välttää pienempiä n. 4 - 15 prosentin laskuja, mutta niiden huono puoli on, että hyvin pienien laskujen kohdalla ne "käskevät" myymään ja ostamaan turhaan. Nämä myynnit ja ostot eivät kuitenkaan tuota suurta tappiota verrattuna siihen hyötyyn minkä kyseinen periaate tuo. Tällä periaatteella "nopea sijoittaja" välttää monet suuret menetykset, joita perusmallin käyttäjä ei voi kuin kestää.
Trendiä vastaan sijoittava seuraa samoja periaatteita riippumatta siitä laskeeko vai nouseeko 200 päivän keskiarvo. Tämä on tietenkin riskialttiimpaa. On kuitenkin huomattava, että kaikissa tilanteissa sijoituspäätös voidaan tehdä eri perusteilla, eikä ole milloinkaan väärin esimerkiksi hyvin epävarmassa tilanteessa (bull/bear 50/50) sijoitaa vain yksinkertaisen perusmallin mukaan. Avuksi voidaan tietenkin ottaa aina lisää teknisiä mittareita, mutta samalla sijoittamisesta tulee entistä hankalampaa. 20: n tai 30: n päivän yksinkertainen tai eksponentiaalinen keskiarvo auttaa "turhien" ostojen ja myyntien karsimisessa. Koska erilaisia sääntöjä on mahdollista luoda lukuisia erilaisten teknisten analyysien avulla jokainen voi itse päätellä ne tällaisista indeksikaavioista (varoitus: kaavio ei toimi oikein jos siinä on liikaa teknisiä mittareita). Lopulta jokainen luo mieleisensä omien tavoitteidensa ja tyyliensä perusteella.
Talousuutisoinnin seuraamisesta saattaa myös olla apua. Erityisesti mielestäni kannattaa kiinnittää huomiota makrodataan. Esimerkiksi viimeisen kahden vuoden aikana makrodata ei ole noussut tasolle, mitä todellinen taloudellinen nousukausi edellyttäisi. Kannattaa kuitenkin huomata, että erityisesti nopean sijoittajan mallin mukainen sijoittaminen voi toimia myös makrodataa vastaan.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.