Nyt olemme muutaman päivän kokeneet kurssinousua erityisesti Euroopan ja USA:n pörsseissä. Pörssinousu ei kuitenkaan ole tarttunut (ainakaan vielä) Brasilian pörssiin, mikä huolettaa minua. Toisaalta minua huolettaa myös pörssinousun jyrkkyys - mikä menee nopeasti ylös, tulee nopeasti alas. Saapa nähdä toteutuuko tämä tällä kertaa, mutta itse olen skeptinen, vaikka tiedän olevani joskus myös liian skeptinen. Kullan hinta on laskenut reilusti alle 1500 dollarin todennäköisesti QE2:sen päättymisen vuoksi, mutta vuonna 2008 juuri tämä oli merkki myös pitkäaikaisesta pörssilaskusta. Muutkaan raaka-aineet eivät ole juurikaan pystyneet nostamaan hintojaan ja luonnollisesti talouskasvun aikana nämä hinnat nousisivat. Dollarin vahvistuminen ei siis välttämättä ole hyväksi osakkeille negatiivisten talousuutisten lisäksi.
"Päivitetty keskitien malli" on jokatapauksessa pystynyt ennnustamaan viimepäivien pörssinousun. MACDin arvojen lähtiessä nousuun "ostosignaaleja" on tullut ennen juhannusta eri päivinä esimerkiksi Saksan ja Suomen pörssi-indekseissä. Luonnollisesti nyt ollaan selvästi ylempänä. Käytännössä varsinainen ostosignaalipäivä ei kuitenkaan ole välttämättä paras sijoituspäivä, vaan se on merkki siitä, että pohja on lähellä. Ostettaessa voi käyttää myös ajallista hajautusta mikäli tilanne sitä vaatii. Mielenkiintoinen kysymys onkin: miksi päivitetty keskitien malli toimii? Olettaisin, että se toimii, koska markkinoilla on todennäköisyyksien mukaan sijoittavia "pelaajia", jotka lähtevät nostamaan kursseja esimerkiksi muutamaa päivää ennen suuria uutisia, kuten "Kreikkapäätöksiä". Nämä ovat myös niitä, jotka saattavat myydä ensimmäisenä. Tästä saamme ehkä merkkejä viimeistään ensi viikolla.
Mistä sitten voi yrittää päätellä olemmeko jo uudessa taantumassa? Miksi tämä kysymys on edes aiheellinen? Se on aiheellinen, sillä kehittyvien maiden pörssit eivät vaikuta piristyvän kovinkaan helposti, eikä maailman talousdata viittaa merkittävään talouskasvuun. Pitkäaikaisen pörssilaskun tunnisti 2008 raaka-aineiden hintojen laskun lisäksi siitä, etteivät pörssikurssit enää nousseet uusiin pörssihuippuihin. Tätä periaatetta voi myös soveltaa: esimerkiksi Saksan DAX-indeksissä voidaan havaita suora linja viimeisen yli kuukauden huippujen kautta nykyiseen noin 7420 pisteeseen. Mikäli siis menemme tästä vielä yli on Saksan Dax saavuttanut nähdäkseni "uuden huipun" ja seuraaava lasku saattaa hyvinkin viedä noustessaan uusiin huippuihin. Odotan siis jännityksellä mitä Saksassa tapahtuu maanantaina, mutta en olisi uskaltanut sijoittaa DAXiin tänään.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.