Teknisen analyysin historia kertoo mielenkiintoista kieltä siitä kuinka kauan meidän ehkä pitää odottaa uutta kestävämpää nousua. Vuoden 2008 alussa Saksan DAX putosi 8000 pisteestä 6500 tienoille ja keikkui suurinpiirtein 6500 ja 7000 pisteen välissä 5 kuukautta, tämän jälkeen indeksi tippui noin 4 kuukauden ajan ja romahti lopulta nopeasti 4500 pisteen tienoille ja lähti ylös. Vuoden pörssilasku koostui pääosin siis edestakaisesta liikkeestä pienen vaihteluvälin sisällä, mutta käsitti kaksi jyrkkää laskua, joiden aikana pörssi laski paljon.
Saatamme juuri olla kokeneet yhden tällaisen pörssilaskun, joten historian valossa voisi olettaa, että tulemme sahaamaan kuukausia tietyn vaihteluvälin sisällä. Mikä tämä väli tarkalleen on jää nähtäväksi, mutta uskoisin sen olevan esim. Suomen pörssissä 4000 ja 6000 välillä, mutta lopulta huomattavasti kapeampi (esim. 4500 - 5500 tms). Jotakin osviittaa siitä saa kun ylempi bollingerin nauha lakkaa tippumasta ja kääntyy kulkemaan vaakasuuntaisesti. Indeksi kulkee näiden nauhojen välissä.
Mikäli taloustilanne ei näytä kohentumisen merkkejä suuria pörssilaskuja voi tulla lisääkin. Ne sijoittuvat helposti syksyn alkuun tai kevääseen. Villi veikkaius olisi tietenkin sanoa, että tulemme näkemään poikittaista liikettä tietyn vaihteluvälin sisällä helmikuuhun ja mikäli taloustilanne ei parane ennen sitä tulemme näkemään toisen suuren pörssilaskun. Pörssinousukin on tietenkin mahdollinen jos talousluvut paranevat jo syksyllä. Kannattaa haistella "merkkejä". Näin pitkälle menevissä ennustuksissa ei tietenkään ole järkeä, eivätkä ne ole mitenkään tarpeellisia, vaan teknisen analyysin avulla ennustuksen voi tehdä ehkä seuraavaan päivään.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.