keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Pää ja hartiat?

Vuoden 2007 pörssihuippu muodosti lopulta pää- ja hartiat - kuvion, jonka jälkeen tapahtui vuoden 2008 pörssilasku, joka jatkui vuoteen 2009 asti. Nyt tilanne vaikuttaa hyvin samankaltaiselta, vaikka huippu on jäänyt matalammalle. Tämän pörssilaskua kuvaavan kuvion muodostuminen on mahdollista, mikäli pörssit lähteävät lähiaikoina laskuun. Tämä ei tietenkään tarkoita suoraan, että indeksit tippuisivat lisää, mutta tällaisen kuvion jälkeen se on usein ollut realiteetti. Jos siis nousu tyrehtyykin lähiaikoina ja hätyytellään tämän vuoden pohjia, pitäkää hatuistanne kiinni.

Onko nousun tyrehtyminen sitten mahdollista? Katselen asiaa nyt taas vähän systemaattisemmin RSIn näkökulmasta. RSItä kannattaa seurata tarkastelemalla aina edellisiä huippuja tai pohjia ja samalla indeksin tai osakkeen edellisiä huippuja ja pohjia. Mikäli RSIn huippu jää matalammalle kuin sen edellinen huippu, vaikka indeksi nousee korkeammalle saattaa kyseessä olla ainakin keskipitkän aikavälin huippu. Jos RSIn huippu puolestaan nousee tai laskee lähelle huippujen tai pohjien kautta piirrettyä trendilinjaa ollaan ehkä ennemminkin vallitsevassa trendissä. Muutos näkyy ensin siis RSIssä. Kun tällainen muutos näkyy monessa maailman pörssissä todennäköisyys trendin muutokselle varmasti kasvaa. Suomessa, Intiassa ja Saksassakin RSI on lähtenyt laskuun, vaikkakaan uutta pörssihuippua, jossa RSIn huippu olisi kuitenkin laskenut ei ole selkeästi Saksassa tehty. Aina tällaista ei tietenkään tarvita, mutta olennaista on huomata, että usein pörssilaskua edeltää huima loppukiri. RSIn näkökulmasta pörssilaskun aika on siis hyvin lähellä, mutta on muistettava, etteivät maailman kaikki pörssit ole samassa jamassa kuin esimerkiksi Suomi ja Intia. USAssa RSI on tehnyt juuri uuden huipun, mikä voi tarkoittaa, ettei siellä nousu ole vielä hyytynyt. Valittelenkin erityisesti sitä, etten ole aikaisemmin ottanut RSItä näin koulumaisesti huomioon (asiassa kannattaa olla kuitenkin aika tarkkana, sillä esim. yahoon ja toisaalta forexin ja bloombergin sivut näyttävät antavan eri lukemia) . Tämä on johtanut välillä siihen, että olen julistanut pörssihuippua liian aikaisin. RSIn rajoitus on tietenkin se, ettei se aina vihjaa pörssilaskusta. Näin käy silloin kun pörssit tai osake romahtaa hyvin nopeasti. Tämän vuoksi kannattaakin seurata maailman eri pörssejä, sillä jokin voi romahtaa nopeasti ja jossakin RSI ehtii varoittaa siitä uuden pörssihuipun kohdalla. Toisaalta tuntuu vähän siltä, että RSI varoittaa erityisesti silloin kun volatiliteetti on matalalla, kuten nyt. Volatiliteetin ollessa korkealla RSI saattaa jättää varoittamatta, kun kaikki tapahtuu nopeammin. 

RSI toimii kuitenkin myös toisinpäin aika mukavasti. Kun osakkeen hinta on laskenut alkaa RSIn pohja nousta usein, vaikka osakkeen hinta vielä laskeekin vähän. Tästä voi yrittää päätellä, että pohjalla ollaan. Mikäli muut indikaattorit kertovat samaa kuin RSI on tulkinta tietenkin varmempi. Tämän vuoksi en esimerkiksi innostunut vielä Nokian hinnasta tänään, vaikka se on aika matalalla lähihistoriaa ajatellen. Vielä mukavampaa Nokian osakkeen ostaminen olisi tilanteessa, jossa SlowStochastics on laskenut vähän viime päiviä matalammalle ja osakkeen hinta olisi tehnyt selkeän uuden pohjan, jossa RSI olisi kuitenkin noussut. Tämä pohja voisi olla vaikkapa alemman bollingerin nauhan tasolla 3.6 eurossa eli lähes kymmenen prosenttia alempana (vrt. kaaviossa päivää Dec. 19). 
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.