Arvonnousua/mahdollisimman suurta osinkotuottoa hakevan sijoittajan tulisi pyrkiä myymään osakkeensa huipulla ja ostamaan niitä pohjalla. Tämä ajatus saattaa tuoda mukanaan pelon siitä, että myynnit ja ostot tapahtuvat liian myöhään ja tämä pelko voi saada sijoittajan tekemään päätöksensä liian aikaisin - tuhoisin seurauksin. Sama pätee erityisesti indeksien hintoja seuraavien rahastojen tai sertifikaattien ostoon ja myyntiin. Sijoittajan tulisikin ymmärtää, että teknisestä näkökulmasta katsottuna seuraava sääntö on erittäin tarpeen:
"Älä koskaan pelkää, että myöhästyt pörssinoususta tai -laskusta, sillä pohjan tai huipun jälkeen tekninen analyysi paljastaa suunnan suuremmalla todennäköisyydellä ja indeksin hinta voi olla hyvin lähellä sen alhaisinta tai korkeinta hintaa."
Tämän säännön taustalla on perushavainto indeksien käyttäytymisestä: ne testaavat tuki- ja vastustasojaan käänteen jälkeen ennen seuraavaa merkittävää liikettä ylös tai alas. Tämän vuoksi pörssipohjan (RSI-divergenssi) jälkeen indeksin laskee nopean pienen nousun jälkeen uudestaan lähelle pohjaa ja testaa sitä uudestaan. Sama tapahtuu pörssihuipuissa. Tekniset indikaattorit (esim. RSI, CCIn vertailu) vihjaavat kuitenkin tässä vaiheessa edellistä selkeämmin pörssin käänteen tapahtuneen.
Pörssihuipuille näyttää olevan tyypillistä, että indeksit nousevat niin korkealle, että lopulta suurin osa sijoittajista menettää uskonsa siihen, että kurssit laskisivat (esim BEAR-sertifikaattien myynnin määrä on jo vähentynyt). Tämä johtuu siitä, että kurssinousu vaatii ostajia, eli niitä jotka uskovat indeksien tippuvan, mutta muuttavat asteittaan mielensä ja alkavat ostaa osakkeita ja näin tukevat nousua. Lopulta suurin osa uskoo kurssien nousevat, mutta mahdollisten ostajien määrä on romahtanut ratkaisevasti. Kun kurssit lähtevät laskuun vain harva lopulta ymmärtää käänteen tapahtuneen. Tämä on ymmärrettävää, sillä käänteen merkkien näkeminen vaatii monipuolista teknistä analyysia useissa maailman indekseissä. Tätä vielä vaikeuttaa talousuutisoinnin antama harhaanjohtama kuva asioista. Parasta olisikin seurata vain teknistä analyysia ja jättää uutiset katsomatta/lukematta. Minulla on käynyt mielessä sellainenkin, että lopulta indeksin hintakin voidaan nähdä harhaanjohtavana lukuarvona ja periaatteessa olisi mahdollista seurata vain teknisen analyysin indikaattoreita ja tehdä ratkaisu niiden pohjalta katsomatta edes, mikä indeksin/osakkeen varsinainen lukema/hinta on. Tämä on kuitenkin vain teoriaa, sillä divergenssien hahmottaminen indikaattorin ja hinnan välillä luonnollisesti edellyttää hinnan tietämistä.
Tällä hetkellä Saksan DAX on noussut täpärästi tavoitetasolle, jonka asetin edellisissä kirjotuksissa (7600-7700 pistettä). Nyt näyttääkin siltä, että indekseillä on mahdollisuus nousta vieläkin korkeammalle, sillä RSI on noussut päivätasolla uuteen huippuun, kuitenkin jo selvästi yliostetuksi. Viikkotason myyntisignaalit ovat kuitenkin säilyneet, mutta nämä ovat ajallisesti epätarkkoja. Pörssihuipun odottelu (RSI-divergenssit indekseissä ja VIXissä) siis jatkuu. Joulukuu ei yleensä ole ollut laskukuukausi. Tällaisia ovat enemmän vuodenvaihde ja helmi-/maaliskuut. VIX on puolestaan jatkanut laskuaan, eikä ole tuottanut vielä uutta ostosignaalia päivätasolla, joka olisi merkki pörssilaskun alkamisesta. Brent Oil tuotti myyntisignaalin syyskuun puolessavälissä ja on sen jälkeen ollut laskusa. Se ei kuitenkaan ole vielä tuottanut RSI- ostosignaalia päivätasolla. Tällainen signaali on itselleni vähimmäisvaatimus sijoituksen tekemiseen, sillä tappion riski on muuten liian ilmeinen.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.