lauantai 9. helmikuuta 2013

Onko pitkällä tähtäimellä väliä?

Pretzels kirjoitti omassa blogissaan pitkän tähtäimen tilanteesta indekseissä ja päätyi vertailemaan kahta mahdollista kehityskulkua. Itse hän suosii näkemystä, jonka mukaan USAn SP500 voi kohota aina 2000 pisteeseen, mutta toisaalta myös karhumainen kuvio on mahdollinen. Lopulta hän ei kuitenkaan pysty ainakaan vielä kallistumaan selkeästi kumpaankaan suuntaan ja teksti jättää lukijan lähinnä kysymysmerkiksi.

Viikkokaavioiden RSI ei ole esimerkiksi SP500:ssa tai DAX:ssa vielä noussut niin korkealle, että olisimme samanlaisessa tilanteessa kuin pörssihuipussa esimerkiksi vuonna 2008 tai 2011. Toisaalta indeksit ovat tuottaneet merkittävän RSI-myyntisignaalin viikkotasolla, vaikka tämä divergenssi ulottuukin paljon pidemmälle ajalle kuin edellisissä pörssihuipuissa. Lopputulos on kuitenkin sama kuin Pretzelsilläkin: analyysin tulos riippuu siitä, miten tulkitsemme käyttämiämme mittareita. Historia osoittaa, etteivät pitkäaikaisetkaan RSI-divergenssit välttämättä johda merkittäviin pörssilaskuihin.

Lähdin kysymään itseltäni, tarvitsemmeko tässä tilanteessa lainkaan pitkäaikaista analyysia vai riittäisikö päiväkohtainen data? Päiväkohtaisen datan luotettavuus on kuitenkin parempaa ja meillä on enemmän mittareita käytössä sen suhteen. Toisaalta silläkin on rajoituksensa: esimerkiksi RSI-myyntisignaali johtaa lähes poikkeuksetta pörssilaskuun, mutta emme voi koskaan tietää, kuinka pitkä laskusta tulee, kuin vasta jälkeenpäin. Tämän ei kuitenkaan pitäisi haitata, sillä meillä on muita mittareita ja keinoja määrittää todennäköinen pohja. Voimme käyttää tuntikohtaista analyysia ja täydentää tätä esimerkiksi eri pituisten CCIn arvojen vertailulla, trendilinjoilla yms.

Lopulta nähdäkseni on aivan sama jatkavatko pörssit nousuaan tulevina vuosina vai lähtevätkö ne laskuun. Tämä johtuu tietenkin siitä, että pitkäkin nousu tai lasku koostuu lyhyemmistä nousuista ja laskuista, jotka on analysoitavissa päivätason ja tuntitason kaavioiden mukaan. Tieto siitä, mikä tilanne on vuosien päästä osoittautuu merkityksettömäksi, kun arvonnousua haetaan nyt. Osinkosijoittajan tulisi katsoa tilannetta aivan toisesta näkökulmasta, joten kysymys on hänellekin irrelevantti. Kysymys on olennainen vain niille jotka hakevat arvonnousua vuosien tähtäimellä ja tällaista tavoitetta voi vain ihmetellä analyysin epävarmuuden ja indeksien heilahtelun kasvaessa. Pidemmällä ajalla tuotot eivät ole lainkaan niin varmoja kuin lyhyemmällä muutamien kuukausien tasolla.

Pretzels kirjoitti eilen perjantaina uuden artikkelin, jossa hän analysoi lähiajan näkymiä. Nämä analyysit vaikuttavat hyvin samantyyppisiltä, mihin olen itse päätynyt RSI:n ja CCI:n avulla. SP500:ssa ei vielä näy merkittävää RSI(4)MA14 - divergenssiä (Käytän 14 päivän RSI:stä välillä tällaista versiota, mikä on 14 päivän liukuva keskiarvo esimerkiksi 4 päivän RSI:stä. Tämä versio tuotti esim. DAXissa oikeaan osuneen ostosignaalin kesäkuussa 2012, vaikka RSI(14) ei tuottanut.). Tämä tarkoittaa, ettemme ole todennäköisesti tällä hetkellä luiskahtamassa pidempään laskuun. Pörssit voivat sahata paikoillaan viikon tai kaksi ja lähteä ehkä sitten laskuun tai lähteä uuteen nousuun. Kaikki on analysoitava aikanaan.

Teknisen analyysin lisäksi tämän hetken tilannetta voi tulkita siitä näkökulmasta miten pörssi-indeksit ja raaka-aineet suhteutuvat toisiinsa. Intian pörssi näyttää lähteneen laskuun, kuten se usein on tehnyt kuukautta kahta läntisiä suuria indeksejä ennen. Intiaa kannattaa siis tarkkailla, mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisena. Öljyn hinta on jatkanut nousuaan (kirjoitin aikaisemmin, että Brent voi hyvinkin nousta 118 dollariin ja eilen se pääsi siihen) ja sen RSI on noussut selkeästi yliostetuksi. Tämä tarkoittaa, että lähiaikoina sekin voi tuottaa merkittävän RSI-myyntisignaalin. Usein näin on käynyt yhdessä pörssi-indeksien kanssa tai vähän ennen. Mikäli kehitys jatkuu tämänsuuntaisena ja muutkin indeksit (esim. OMXH) alkavat laskea kuten Intiassa, on entistä todennäköisempää, että yleinen notkahdus on käsillä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että DAX:in ja OMXH:n välille on muodotunut pörssihuipulle tyypillinen divergenssi. DAx on siis noussut uuteen huippuun, mutta OMXH ei. Myös VIXiä kannattaa tarkkailla, sillä se on tuottanut RSI-ostosignaalin, mutta voi tuottaa niitä vielä lähiviikkoina uusiakin. Tämä kaikki kertoisi pörssihuipun todennäköisyydestä. Mutta kuten edellä kirjoitin, mahdollisen laskun pituutta ja syvyyttä ei voi vasta kuin spekuloida. Tällä hetkellä monet mittarit vaikuttavat siltä, että ennen mahdollisen laskun alkamista maailman suurimmat indeksit (SP500 ja DAX) saattavat hyvinkin vielä nousta korkeammalle tai ainakin sahaavat todennäköisesti näissä lukemissa.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.