Indeksit ovat olleet viimeiseen vuoteen verrattuna yllättävän monta päivää laskutunnelmissa, vaikkakin lasku on edelleen monissa indekseissä pientä. Selkeää laskua on saatu esimerkiksi Brasiliassa, jossa Bovespa on laskenut 14% kesäkuun huipusta. Kiinan Shanghai-indeksi näyttäisi tekevän mahdollisesti tuplahuippua. Selvimmin paineessa laskea ovat olleet myös raaka-aineet, joilla on myös kova nousuputki takana. USAn 10-vuotinen bondi on tehnyt jälleen uuden huipun elokuisen pohjansa jäljiltä. Samalla indeksit tekivät eilen perjantaina jälleen uusia lähiajan pohjia.
Indeksit ovat pitäneet laskevat RSIn trendilinjansa. Näitä laskevia RSIn linjoja löytyy erilaisia eri aikanäkymistä ja voikin sanoa, että mikäli ne toteutuvat indeksit tulevat laskemaan sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Perjantaina uudessa pohjassa maailman pääindeksit tuottivat RSI-divergenssin ylöspäin, joten ensi viikolla saatamme jälleen nähdä sahauksen jatkuvan. Mikäli hinnat laskevat nopeasti on se merkki siitä, että momentum vähenee nopeammin mitä sen teknisessä mielessä tarvitsisi. Myyntipaine olisi siis suurta. Euroopassa esim. DAX on laskenut 10 viikon liukuvan keskiarvonsa alle ja myös samalla koko puolitoista vuotisen nousun pohjien kautta vedetyn trendilinjan alle. Lyhyellä aikavälillä RSIn trendilinjat viittaavat kahden viikon ja kuukauden mittaisiin laskupaineisiin. Tämän lisäksi löytyy paljon keskipitkän ja pitkän aikavälin signaaleja. Ensi kesä saattaisi näiden mukaan olla jo hyvää osteluaikaa osakkeille, mutta sekin jää nähtäväksi, sillä pisimmät signaalit vihjaavat jopa 2-3 vuoden laskuperiodista. Ennusteita on TA:n avulla (tai mitenkään muutenkaan) kuitenkin mahdotonta antaa, kuten olemme nähneet. Tilannetta voi kuitenkin seurata.
RSIn trendien mukaan olemme siis tilanteessa, jossa kaikki omaisuuserät ovat paineessa laskea ja vain korot ja volatiliteetti ovat paineessa nousta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että korkosijoitukset tuottaisivat, vaan ennemminkin päinvastoin. Suorat korkosijoitukset korkeammalla korolla tietenkin tuottaisivat ajan kuluessa kupongin koron verran, mutta piensijoittaja ei käytännössä pysty näitä hankkimaan, sillä yhden kupongin hinta on hyvin korkea (esim. 100000 euroa). Korkorahastot puolestaan myyvät kuponkeja ennen maturiteettia pois, joten niistä voi jäädä rahastolle tappiota erityisesti korkojen noustessa. Ehkä on hyvä huomata, että suursijoittajilla on paljon korkosijoituksia negatiivisella korolla, joita ei voi enää myydä kalliimmalla pois mikäli korot lähtevät nousuun ja saatavilla on myös korkotuottoa. Tämä on tietenkin melkoinen riski ja nähtäväksi jää kenelle nämä mustatpekat jäävät käteen ja kuka kärsii tappiot.
(Huom! Investing.comin kaavioiden päivänäkymissä on virheitä. Oikeat hintaliikkeet näkyvät muista aikanäkymistä.)
Pörssiromahduksen tarkoitus?
Indeksien liikkeet heijastavat suursijoittajien (pankit, rahastot, eläkelaitokset, erityisen varakkaat sijoittajat) toimintaa. Piensijoittajatkin pystyvät vaikuttamaan indeksien liikkeisiin, mutta heidän mahdollisuutensa ovat pienet, mikäli suursijoittajat pelaavat selvästi eri suuntaan. Tämän vuoksi voi olla hyvä tarkkailla pankkien suosituksia. Laskevat he vai nostavatko osakepainoaan? Nyt näyttäisi siltä, ettei uusia ostoja olla juurikaan tekemässä ja osa pankeista vähentää osakepainoa. Keskeistä on siis huomata, etteivät kurssit koskaan muutu ilman sijoittajien toimintaa. Huiput ja pohjat eivät tapahdu itsestään niin, että jotkut sitten osaavat ostaa tai myydä oikealla hetkellä. Ne tapahtuvat vasta ja kun sijoittajat alkavat ostaa tai myydä. Tämä näkyy hyvin vaihdon määrässä. Ennen käännettä vaihdon määrä alkaa kasvaa, kunnes ostajia tai myyjiä on ollut tarpeeksi, että hintaliikkeen muutos pääsee tapahtumaan. Käänteen jälkeen vaihdon määrä vähenee ja uudet omistajat vain pitävät osakkeensa tileillään. Tämä jatkuu usein vuosia, vaikkakin viimeisin yli kymmenen vuoden nousuputki on harvinaisuus. Suursijoittajat harvemmin hötkyilevät, vaan odottavat pitkän ajan tuottoja.
Pörssiromahdusten tarkoitus on päinvastainen pörssinousujen tarkoitukseen verrattuna. Pörssipohjassa romahduksen tapahduttua suurin osa sijoittajista on paniikin ja tuskan vallassa. He haluavat päästä eroon tästä tunteesta ja ilmeisin keino tästä tunteesta eroon pääsemiseen on lopettaa sijoittaminen kokonaan ja ikiajoiksi. Tällöin taitavat sijoittajat ostavat heidän osakkeensa. Pörssihuipussa puolestaan vallitsee ilo ja tyytyväisyys. Suurin osa sijoittajista haluaa ostaa osakkeita. He ostavat ne tietenkin taitavilta sijoittajilta, jotka ymmärtävät, että myynnit kannattaa tehdä sen verran ajoissa, ettei tarvitse panikoida. Nousujen ja laskujen tarkoitus on siirtää varallisuus osaaviin käsiin. Nyt näyttää siltä, että tässä pelissä on mukana on myös keskuspankkien henkilöstö.
Alussa romahdus ei tietenkään paljasta itseään. Paniikki pitää säästää markkinapohjaan. Huipulla on siis turha odottaa, että yleisesti puhuttaisiin sijoittamisen surkeudesta tai siitä, että sijoittaja vain menettää rahansa ja sijoitukset pitäisi myydä. Ei, se ei mene näin. Karhumarkkinan alussa toivoa on paljon jäljellä. Pörssitipahdukset ovat vielä suhteellisen pieniä tai niistä ainakin korjataan lähelle huippua. Markkina haluaa antaa kuvan, ettei oikeasti ole mitään hätää. Puhe osakkeista on sekavaa, eikä se anna mitään selvää ohjetta siitä miten pitäisi toimia. Karhumarkkinan alussa lasketaan puoli prosenttia päivässä ja tämäkin niin, että välillä ollaan plussalla. Markkina tuntuu jatkuvasti antavat signaalia, ettei mitään tarvitse tehdä. Lopulta sijoittaja kuitenkin huomaan, että salkku on huipulta 30% pakkasella. Mutta kun mitään pelon aihetta ei ole suurin osa ajattelee edelleen, että tilanne korjaantuu. Sitten alkaa pudotus! Markkina romahtaa useana päivänä peräkkäin muutamia prosentteja ja pian sijoittajat ovat yli 50% ja ehkä jopa 80% tappiolla huippuun nähden. Paniikkia on ruokittu jo jonkin aikaa ja lopulta se eskaloituu. Sijoittajat alkavat myydä osakkeitaan. Ja taitavat sijoittajat ostavat ne. Kaiken tämän vuoksi yksittäisen sijoittajan on parasta toimia oman sijoitussuunnitelmansa mukaisesti. Se kertoo miksi jotakin tehdään tai ei tehdä jossakin tilanteessa. Kukaan muu tätä ei voi kertoa.
Menneinä vuosin annettuja talousennusteita tarkasteltaessa huomaa, että laman ennustaminen on hyvin harvinaista. Se on siis pääsääntöisesti tullut yllätyksenä kaikille tai ainakin siltä vaikuttaa. Joskus sen myöntäminen on ollut vaikeaa, vaikka se on jo selvästi ollut käynnissä (vrt. G.W. Bush). Ei siis todellakaan kannata odottaa, että saisi varman takeen siitä, että osakkeet kannattaa tiettynä hetkenä myydä. Jokaisen on vain itse päätettävä mitä tekee. Mikä on minulle tarpeeksi korkea hinta myydä/alhainen hinta ostaa? Millainen sijoittaja olen? Pystynkö pitämään kiinni periaatteistani jos hinnat tippuvat 80 prosenttia tai nousevat 500 prosenttia? Käytänkö stop-losseja?
Tässä youtube-video, joka sopii hyvin yhteen RSIn trendien kanssa.