lauantai 29. lokakuuta 2011

Olemmeko bearmarketissa?

Viimeaikainen pörssinousu voi helposti saada pään pyörälle. Onko meillä syytä uskoa, että pörssikurssit tulevat nousemaan jatkossa ja pohjat on nähty? Vai sukellammeko uudestaan edellisiin pohjiin tai ehkä vielä alemmas? Tarkoitukseni on tutkia, miltä tilanne näyttää nyt - juuri tänään. Ensi viikolla tilanne voi taas näyttää erilaiselta.

Martin J. Pring esittää teoksessaan Technical analysis explained, että bearmarket päättyy kurssiralliin, joka on vähintään 85 prosenttia edellisestä kurssipudotuksesta. Laskin muutamista pörsseistä missä tämä raja kulkee, enkä huomannut vielä merkkejä siitä, että bearmarket olisi päättynyt tämän kriteerin mukaan. S&P500ssa tämä raja kulkee nähdäkseni 1321 pisteessä ja esimerkiksi paljon nousseessa HangSengissä 20250 pisteessä. Vielä emme ole näissä lukemissa. Helsingissä raja kulkee alimmillaan 6250 pisteessä, jota on vähän hätyytelty viime viikolla. Nopea katsaus pörsseihin siis kertoo, ettei vielä ole tämän kriteerin mukaan aihetta uskoa, että seuraava pudotus jää vain lyhyeksi ennen uutta suurta nousua. Tämän pudotuksen syvyys saattaakin ratkaista paljon, sillä tyypillinen pudotus bullmarketissa on noin 33 prosenttia edellisestä noususta. Jos siis indeksi nousee tuhat pistettä seuraava pudotus on oltava alle 334 pistettä tai olemme vielä bearmarketissa. Näiden laskeminen ei kuitenkaan vielä ole ajankohtaista.

Martin J. Pring toteaa myös, että bullmarketin alussa voluumi kasvaa selvästi suuremmaksi kuin aikaisempien laskujen pohjalla. Onko näin käynyt? S&P500: ei, HangSeng: ei, Nikkei: ei, Intia: ei todellakaan, Saksa: ei. Volumen näkökulmasta vaarana on siis vielä, ettemme ole päässeet eroon bearmarketista. Itseasiassa volume kasvoi korkeaksi viime viikolla eurokokouksen jälkeen. Tämä saattaa olla merkki voittojen kotiuttamisesta, kuten aikaisemminkin lähikuukausina. Mikäli näin on saatamme olla hyvin lähellä seuraavaa käännekohtaa alaspäin. Kuinka alas sitten mennään jää tietenkin nähtäväksi. Tyypillistä on, että ainakin edellisiä pohjia saatetaan testata. Apua saattaa olla esimerkiksi tukitasojen ja MACDin seuraamisesta. Sitä mukaan kun tukitasoja rikotaan pörssit valahtavat alaspäin kunnes MACD on saavuttanut jonkin edellisen pohjansa tukitason ja kääntyy nousuun. Tämä voi tietenkin tapahtua vasta ensi vuoden puolella.

Brasilian pörssi on mielenkiintoinen poikkeus ainakin volumen suhteen, mutta tämänkin merkitys jää vähän tulkinnanvaraiseksi. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että Brasiliassa MACDin uusin pohja on jäänyt selvästi korkeammalle kuin edellinne ja tämän kautta indeksi on ylittänyt edelliset huippunsa. Tällaista MACDin käyttäytymistä kannattaa vahdata.

Teknisestä näkökulmasta näyttää siis todennäköisemmältä, että paini karhun kanssa jatkuu... Onkin mielenkiintoista nähdä onko Pringin näkemykset kohdallaan ja olenko ymmärtänyt ne oikein.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.