Edellistä edellisessä kirjoituksessa kerroin USA:n pörsseihin sijoitetusta massiivisesta rahamäärästä, joka on lähihistoriassa lähes vertaansa vailla. Kyseinen massiivinen rahansijoittaminen voidaan hyvinkin nähdä karhumaisena signaalina ja tästä kuvasta näkee hyvin mitä saattaa tapahtua lähiaikoina. Samalla myös monet teknisen analyysin kommentaattorit ovat alkaneet varoittaa pörssilaskun merkeistä, mutta sen aika ei kuitenkaan ehkä ole aivan vielä.
In any case, the question now, of course, is: what next? Well, I don't get 'em all right, so I can't promise anything, but it does appear that SPX still needs a higher-degree fourth wave correction and fifth wave up, at the minimum.
USAn SP500:ssa tapahtui tällä viikolla merkittävä tapahtuma kun indeksi nousi uuteen lähivuosien huipuunsa. Tämä nousu tuotti samalla viikkotason divergenssin, jonka merkitys voi olla suuri vuotta 2013 ajatellen. Viikkotason divergenssi nähtiin esimerkiksi vuoden 2007 loppupuolella juuri ennen suurta ja pitkää pörssilaskua. Divergenssi näkyy myös päivätason kaaviossa, mutta päivätason kaavio saattaa vielä tuottaa uuden lyhyemmän ajan divegenssinsä. Saksassa DAX on tuottanut tällaisen RSI(14)-myyntidivergenssin, joka usein on laskenut pörssejä ainakin jonkin verran (kuten lähipäivinä on käynyt). Näitä on kuitenkin huipulla usein tullut kaksikin ja siksi odottelen vielä ainakin RSI(21)-divergenssiä. DAX on tuottanut myös viikkotason divergenssin. Jonkinlaisen hötkyilyn jälkeen saatamme nähdä vielä nousun uuteen huippuun, kuten Pretzelskin vihjaa.
Viikkotason RSI:n tulkinta on vaikeaa, sillä merkittävissä pörssihuipuissa se on noussut lähelle 80 pistettä, mikä on vielä kaukana. Mikäli odotamme tällaista, tulisi ajatella, ettei seuraava lasku ole vielä kovinkaan pitkä, vaan tulemme näkemään vuoden 2013 aikana korkeamman pörssihuippun, jossa indeksien viikkotason RSI:t nousevat nykyistä korkeammalle. Vasta tämän jälkeinen divergenssi tuottaisi pidemmän ajan pörssilaskun. Ehkä tämän opetus on, ettei keväällä mahdollisesti nähtävän pörssilaskun pituutta kannata ennustaa etukäteen.
Euroopan pörsseissä ei ole vielä nähty huipuille usein tyypillisiä korkeita CCI(20,30)-lukemia. Usein huippu on nostanut nämä lukemat yli 200 pisteen. Tämäkin vahvistaa vielä edellistä härkämäistä tulkintaa yhdessä esimerkiksi Xian Rong Su:n sentiment-kaavion (kannattaa avata uudessa ikkunassa) kanssa, jossa härkien määrä ei ole vielä alkanut laskea, vaikka hyvin korkealla ollaan. McClellan kertoo hieman samasta asiasta, sillä sen 5%-indeksi (punainen käyrä) ei ole vielä tuottanut divergenssiä saatikka tippunut lähellekään negatiivista, mikä usein merkitsee pörssilaskua. Maailman pörssit ovat myöskin edelleen aika yhtenäisiä. Huipulla usein esimerkiksi Intian ja Suomen indeksit alkavat jo jäädä Saksan ja USA:n kyydistä. Myös VIX on laskenut monen vuoden pohjaansa, mikä saattaa hyvinkin olla merkki pörssihuipun läheisyydestä. VIXin futuurit ovat jo nousseet, mutta VIX puolestaan saattaa olla tuottamassa uutta RSI-ostosignaalia.
Volatility tends to be high early in a bull and late in a bull. This is true not only for the averages but also for individual issues. The end of a bull market is normally characterized by choppy, back-and-forth activity. Big swings that do not produce much upward price progress. This has yet to be seen.
Viimeksi nykyisenkaltaisesta tilanteesta kesti noin kolme viikkoa, että pörssihuippu nähtiin Saksan DAXissa. Tämä aika ei kuitenkaan ole mitenkään välttämätön.
Sijoitusblogi /tekninen analyysi. Mihin suuntaan markkinat ovat menossa? Milloin on hyvä hetki ostaa ja myydä? Tekninen analyysi vastaa tähän parhaiten sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa hyvät osto- ja myyntihetket indekseihin, osakkeisiin ja raaka-aineisiin.
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.
Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.