sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Tilanneanalyysia

Nyt teen poikkeuksen blogini linjaan ja käsittelen muutamaa mielenkiintoista fundamenttikysymystä. Pretzels kirjoitti mielenkiintoisen tekstin eri keskuspankkien elvytystoimista ja toi esiin mielenkiintoisen pointin, että nykyään ei ehkä olekaan kyse enää siitä jatkaako FED QE-elvytystään, vaan kyse on siitä, mikä on eri keskuspankkien yhteenlaskettu vaikutus. Ideana hänellä nähdäkseni oli, että tämä yhteisvaikutus ei tue enää osakkeiden hintakehitystä samoin kuin ennen. Hän huomautti myös, että tekninen analyysi on hyvin onnistunut huomaamaan fundamenteissa tapahuvat käänteet. Toisena mielenkiintoisena seikkana oli CNBC:n uutinen, jossa muistutettiin vanhasta ongelmasta nimeltä Kreikka. Euroopan kriisi ei näytä suinkaan kaikkien mielestä olevan ohi ja Kreikka voi hyvinkin tulla pyytämään lisärahaa vanhan päälle. Tämä saattaisi olla kestämätön tilanne poliittisesti. Ongelmat siis todennäköisesti jatkuvat ja heijastuvat tietenkin lopulta pörssikursseihin.

Viikon kestänyt pörssinousu nuupahti viikon päätteeksi, eikä teknisestä analyysista löydy vielä merkkejä, jotka osoittaisivat pörssinousun jatkuvan. Ennemminkin indikaattorit osoittavat, että kyseessä on todennäköisesti lyhyempi spurtti ylöspäin ja lasku tulee jatkumaan.

Päiväkaavioissa tilanne näkyy CCI:n vertailussa selkeästi, sillä sekä lyhyt, että pidempi arvo on jäänyt negatiivisiksi tämän nousun aikana DAXissa ja SP500ssa. Lisäksi esimerkiksi RSI(3)MA(10) on edelleen jäänyt kieppumaan 30-40 pisteen tienoille, kun se merkittävissä pohjissa on pääsääntöisesti käynyt selvästi alle 30 pisteen lukemassa. DAXissa ja SP500ssa myös MACD on tehnyt uuden alemman pohjan, mikä hyvinkin voi viitata pörssilaskun jatkumiseen.

Viikkotasolla myyntidivergenssien lisäksi esimerkiksi USA:n Russell2000 on tuottanut jopa MACD-divergenssin, joka viittaa pörssin heikkouteen. Samoin esimerkiksi DJTransportaition on tuottanut viikkotasolla CCI-vertailussa hyvin klassisen pörssihuipun kuvion, kun 10 viikon arvo on hetkellisesti käynyt viimeviikkoina 30 viikon laskevan arvon yläpuolella. Heikkoimmalta näyttää EUStocks50, jonka CCI:n vertailu on tippunut kokonaan negatiiviseksi, kun CCI(30) on tippunut alle -100 pisteen. Suurissa länsi-indekseissä tätä ei ole vielä tapahtunut, mutta myös Suomen OMXH näyttää tässä mielessä hyvin huolestuttavalta. Klassisesti maailman indeksit näyttävät lopulta tietä myös DAXin ja SP500n kehittymiselle, joten kokonaiskäsitykseni pörssien kehityksestä pysyy karhumaisena.

Tuntitasolla DAX on tuottanut perjantaina pienen myyntidivergenssin, kun se tuotti päinvastaisen ostodivergenssin maanantaina. Mikäli historia siis tässä mielessä toistaa itseään, kuten se on usein tehnyt pörssilasku jatkuu ensi viikolla. Tuntitasolla vastaava myyntidivergenssin näkyy myös Russell2000:ssa. Pörssinousun klassiset merkit siis pääosin puuttuvat. Indeksit ovat kuitenkin tehneet heikkoja ostosignaaleja, jotka antavat pienen mahdollisuuden, että kurssit voisivat edelleen nousta, mutta kokonaisuudessaan tilanne ei näytä suosivan tätä tulkintaa, sillä merkit eivät ole riittävän vahvoja, kun esimerkiksi Yahoon RSI ei ole sellaisia tuottanut. Pidemmässä pörssilaskussa esiintyykin usein RSI-ostosignaaleja, joiden tuomat nousut jäävät lyhyiksi ja lasku jatkuu.

McClellan vihjaisee, että asia ratkeaa pitkälti maanantaina, mikäli oskillaattori kääntyy selvästi alaspäin. Mikäli näin ei käy ja se rikkoo vastustasonsa, pörssinousun todennäköisyys kasvaa. VIXin analyysi puolestaa kertoo, että se on edelleen pysynyt nousevan trendilinjansa yläpuolella ja siis nousun mahdollisuus on säilynyt. Tämä antaa mahdollisuuden myös pörssilaskulle. Sen RSI ei päivätasolla ole vielä noussut yli 70 pisteen, joten sen huippua ja siis pörssipohjaa voi vielä odottaa.

Olen huomannut jälleen myös muutamia säännönmukaisuuksia pörssi-indekseissä, joita kannattaa tarkkailla. Ensimmäinen koskee trendilinjoja. Kun tarkastellaan hinnan huippujen tai pohjien kautta vedettyjä trendilinjoja ja verrataan näitä päivä- tai viikkokaaviossa esimerkiksi 200 päivän liukuvaan keskiarvoon tai bollingerin nauhoihin voi huomata, että näiden risteyskohdat ovat usein merkittäviä käänteen paikkoja. Tämä johtuu tietenkin siitä, että indeksi noudattaa näistä monia. Tämä antaa kuitenkin vihjeen siitä, että mikäli monet trendilinjat (...kuten bollingerin nauhat) risteävät, saattaa kyseessä olla merkittävän käänteen paikka, sillä tällöin ne tukevat toisiaan. Lisäksi olen huomannut, että 200 päivän liukuva keskiarvo toimii päiväkaavioiden lisäksi monissa muissakin aikatasoissa, joten sitä kannattaa tarkkailla myös tunti-, viikko- ja kuukausikaaviossa. Nykyinen nousu esimerkiksi on pysynyt hyvin suoraviivaisesti nousevien bollingerin nauhojen välissä vuodesta 2009 asti kuukausikaaviossa. Nyt kuitenkin alempi bollinger on DAXissa jäänyt jo alle 6000 pisteen tasolle, joten äärimmäinen lasku voisi viedä indeksin niinkin alas, kuten se teki vuonna 2011, jolloin indeksin tipahdus pysähtyi kuukausitason alempaan bollingerin nauhaan. Päivätason alempi nauha vihjasi tällöinkin samasta tasosta, mutta vasta laskun loppuvaiheessa, joten tukea tälle tulkinnalle löytyi kahdesta suunnasta. Indeksi on myös käynyt ylemmän bollingerin nauhan ulkopuolella kuukausitasolla ja tämä ilmiö löytyy usein pörssihuippujen lähistöltä, vaikkakin liikkumavara on edelleen muutamia kuukausia. Päivätason kaavioissa huomasin myös, että keskitpikän aikavälin pörssipohja usein ajoittuu tilanteeseen, jossa pörssinousun alimpien arvojen kautta piirretty linja risteää ylemmän bollingerin nauhan kanssa. Tätä ennen ei pörssipohjaa useinkaan ole kannattanut odottaa. Nyt näin ei ole vielä käynyt. 
Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.