Vuosi sitten kirjoitin blogitekstissäni näin:
"Näkymä vuoteen 2020 on täysin päinvastainen kuin vuosi sitten vuoteen 2019. Silloin kurssilaskun jäljiltä suurikin nousu oli mahdollinen, nyt kurssinousun jäljiltä vaikuttaa siltä että suuri lasku on todennäköinen. Monien indeksien ja ETF:ien kuukausi- ja viikkonäkymissä RSI on edelleen laskuskenaariossa ja tämän vuoksi pidemmällekin kuin vain vuoden 2020 loppuun ulottuva lasku on edelleen kummittelemassa taustalla."
Tämä näkemys vuoteen 2020 oli vuosi sitten täysin oikea. Odotin vuoden alussa tulevaa pörssiromahdusta ja lopulta se toteutti äärimmäisimmän näkemykseni pörssilaskusta.
Maaliskuussa kurssien romahdettua kirjotin näin:
"Tähän sopii vain yksi yhtä uskomattomalta kuulostava kehitys kuin mitä nyt nähty lasku oli kuukausi sitten. Kurssit tulevat nopeasti nousemaan uuteen huippuunsa tämän kevään aikana erityisesti USAssa. Euroopassa ne saattavat kuitenkin jäädä edellisten huippujen alapuolelle."
Tämäkin näkemykseni osoittautui oikeaksi (tähän mennessä), mutta nämä lainaukset antavat tietenkin liian hyvän kuvan kuluneesta vuodestani. Tekninen analyysi mahdollisti kyllä helposti kevään huipun ja pohjan paikantamisen. Tästä huoilmatta olin liian skeptinen kurssinousun jatkumisen suhteen erityisesti kesällä, mikä kertoo vain siitä, että objektiivista analyysia pitää painottaa enemmän. Tekninen analyysi tarjoaa kaikki tarvittavat välineet (eikä niitä tarvitse monia) kurssiliikkeiden analysointiin. Toinen asia on sitten se, miten sijoittajan tunnemaailma kestää objektiivista analyysia. Ihmisen tunnemaailma kun toimii eri periaatteilla kuin pörssimaailma. Kun tuntuu kivalta, ihminen yleensä jatkaa toimintaansa. Pörssissä tämä on varoitussignaali. Kun tuntuu pahalta, ihminen yleensä muuttaa toimintaansa. Pörssissä tällöin pitäisi olla juuri aktiivinen. Toisaalta signaaleilla on aina oma todennäköisyytensä.
Mitä ensi vuosi tuo tullessaan? Tilanne ei ole muuttunut pörssinousun kannalta lainkaan paremmaksi. Pörssinousut näkyvät nousevina RSI-divergensseinä pienen tai suuremman laskun jälkeen. Nyt indeksit USAssa ovat tehneet jatkuvasti uusia huippuja, joten graafeissa ei ole, eikä voikaan olla nähtävissä minkäänlaisia pitkään pörssinousuun liittyviä signaaleja. Näitä oli keväällä romahduksen jälkeen, mutta ei nyt. Pitkään laskuun viittaavia signaaaleita on sensijaan paljon. Seuraavien päivien kehitys kertoo jo jotain tulevasta, sillä indeksit ovat kuukausinäkymässä nyt joulukuun lopussa hyvin kriittisessä tilassa TA:n näkökulmasta. Ihannetapauksessa indeksit laskevat vähän kuun loppuun mennessä, jolloin kuukausinäkymiin saadaan selkeä laskevan RSI-trendilinjan konfirmointi seuraavaan vuoteen. Tämä kertoisi selkeästä riskistä laskumarkkinaan seuraavaksi vuodeksi. Tämän signaalin puuttuminen ei tietenkään vielä laske romahduksen todennäköisyyttä minimiin. Kaikissa keskeisissä indekseissä on tällä hetkellä keskipitkän aikavälin laskuun viittavia vahvoja signaaleja. Mikäli näiden mukainen kurssikehitys jatkuu tammikuussa voi todennäköisyyttä koko vuoden laskulle pitää korkeana. Kuten sanotaan: " millainen tammikuu, sellainen vuosi".
Vertailu vuoden 2007 ja 2008 vaihteeseen on mielenkiintoinen. USAssa oli vielä loppuvuodesta tehty uusia huippuja, mutta euroopan indeksit olivat jo jääneet huippujensa alapuolelle testaamaan niitä. Lopulta vuoden viimeisellä viikolla kurssit laskivat ja lasku jatkui vuoden 2009 kevääseen (maaliskuu huom!). TIlanne on tällä hetkellä samanlainen. USAn indeksit ovat tehneet uusia huippuja, mutta DAXin huippu on helmikuulta. Mikäli tämä ei muutu, on tilanne karhumainen. Oli miten oli, DAX on ollut laskumarkkinassa helmikuusta asti tämän hetken tiedon pohjalta.
Pörssinousua voi aina perustella alhaisilla koroilla ja keskuspankkien löysällä rahapolitiikalla. Tosin on hyvä muistaa, että keskuspankkien rahapolitiikka on ollut löysää karhumarkkinoissakin. Tämä ei siis suojele romahdukselta. Yksi mahdollinen skenaario on, että valtioiden, yritysten ja suurten ihmisjoukkojen taloudelliset menetykset ja lainanotto tulevat jarruttamaan talouskasvua. Verojen korotukset ja mahdollisten konkurssien aiheuttama inflaatio (tarjonnan vähentyminen) voi hyvinkin olla tarpeeksi osakemarkkinoille. Korkojen nousu voisi merkitä sijoittajien kasvavaa kiinnostusta korkosijoituksia kohtaan. Fundalla spekulointi on kuitenkin tekniseen analyysiin verrattuna niin epätarkkaa, etten jää sitä kovin pitkälle pohtimaan. Lopulta sitten kerrotaan tarinoita siitä miksi mitäkin tapahtui, mutta kuka voi oikeasti sanoa olevansa oikeassa? Minun on hyvin vaikea uskoa, että markkinoiden liikkeitä selittäisi mikään muu kuin kysynnän ja tarjonnan laki. Miksi joku myy tai ostaa? Sitä kukaan ei koskaan keneltäkään kysele.
Viimepäivinä indekseissä on ollut merkittäviä vaihtopiikkejä uusien huippujen jäljltä. Olisi loogista ajatella, että myyjät ovat halunneet päästä eroon osakkaistaan. Mutta tämäkään ei ennusta tulevaa. Pitää vain katsoa mitä tapahtuu. USAn 10-vuotisen lainapaperin korosssa on kahden vuoden mittaiseen nousuun viittavaa RSI-signaali viikkonäkymässä. Tämä signaali vastaa ajallisesti indekseissä olevia laskusignaaleja. Tavallisen piensijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa, ettei korkojen nousu kuitenkaan heijastu tuottoihin korkorahastoissa, vaan ennemminkin päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että korkojen nousu näkyy uusissa lainapapereissa ja sijoittajat haluavat silloin vanhoista eroon ja niiden hinta laskee. (investing.com: United States 10-Year Bond Yield Interactive Chart).
Hyvää ja onnellista uutta vuotta 2021!