lauantai 12. marraskuuta 2022

Jatkuuko nousu?

Indeksit lähtivät alkuviikosta jo nousuun ja nousu odotetusti jatkui. Tässä suhteessa viime viikon analyysi meni ihan nappiin. Pitää vain aina muistaa, ettei tekninen analyysi ole ennustamista, vaan tutkii sitä millaisessa tilanteessa hintaliike on. Mikäli hinta sitten käyttäytyy odotetusti, voi sen varaan alkaa rakentaa. 

Indeksit ovat tämän viikon FED-rallin jälkeen hyvin erityyppisessä tilanteessa. Euroopassa esim DAX ja OMXS ovat ylittäneet 200 päivän liukuvan keskiarvon, mutta USAN indeksit ovat vielä selvästi sen alapuolella. RSIn näkökulmasta Euroopan indeksit ovat jo hyvin lähellä testaamassa viikkonäkymän pitkäaikaista trendilinjaa alaspäin. Omasta näkökulmastani todellinen karhumarkkinan testi on vasta pian siis edessäpäin. Esimerkiksi DAXin kohdalla RSI on tällä hetkellä viikkonäkymässä 61 pisteen tasolla ja RSIn laskeva trendi kulkee n. 64 pisteen tasolla. Pieni nousu ensi viikolla aiheuttaisi törmäyksen tähän, minkä jälkeen tietenkin on mielenkiitoista seurailla miten käy. Mikäli hinta kääntyy alaspäin pitkä karhumarkkinan trendi voisi edelleen olla voimissaan. 

Otan myös tähän yhden esimerkin yksittäisten osakkeiden puolelta. Sammon osake on jo vuoden alkupuolella tuottanut RSIn divergenssin alaspäin kuukausinäkymässä ja tässä kuussa (tällä viikolla) RSI nousi hieman tämän laskevan trendin yläpuolelle. Tämän viikon lopun lasku aiheutti kuitenkin sen, että RSI palautui kuukausinäkymässä laskevan trendin tasolle. Mikäli osakkeen hinta ei pysty nousemaan kohti kuun vaihdetta, se saattaa olla selvässä paineessa laskea lisää ja pitkäänkin. 

Tämän viikon nousun jälkeen USAn SP500 on käyttänyt päivänäkymässä olevan RSIn trendin nousupotentiaalin. Mikäli se vielä nousee, kyse on normaalia selvästi suuremmasta momentumista. Lähtäkohtaisesti ajattelen, ettei karhumarkkinassa tällaista pitäisi syntyä, mutta toisaalta näitä on viime vuosina ollut niin vähän, että vertailukohtaa on vaikea löytää. Indeksifutuurit tuottivat viikon päätteeksi RSIn divergenssejä alaspäin, joten teoreettinen mahdollisuus on olemassa, että ne kääntyisivät laskuun. Tilanne on tietenkin periaatteessa otollinen senkin vuoksi, että tämän viikon nousun myötä pörssilaskuun uskovien määrä on varmaankin vähentynyt selvästi. CNN:n pelko ja ahneus - mittari on tällä hetkellä ahneuden puolella 66 pisteessä. 

Jatkan indeksien seuraamista tavalliseen tyyliin ottamatta kantaa siihen, mitä ne tulevaisuudessa tekevät. 200 liukuvan keskiarvon alapuolella kannattaa edelleen uskoa pörssilaskun jatkuvan. Pieni lasku tämän tason alapuolelle esim DAXissa voisi tuottaa myös 200 päivän liukuvan keskiarvon testin. Mikäli tästäkin indeksi lähtisi laskuun pidän edelleen mahdollisena, että seuraava pysäkki on koronapohjien alapuolella. 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella voi rakennella bull-positiota kun RSI pysyy 50 pisteen tason yläpuolella valitussa aikanäkymässä (tai useammissakin). 

Teknisen analyysin perusperiaate koskee uusia huippuja ja pohjia. Tämän vuoksi mahdollinen lasku voi hyvinkin ulottua koronapohjien alapuolelle. Sieltä noustiin niin nopeasti, ettei matkalle juurikaan syntynyt mitään "välipohjia". Laskutrendin pitäisi kuitenkin tuottaa uusi pohja, joka tässä tapauksessa merkitsisi siis todella reipasta laskua nykylukemista. Toisaalta nousutrendinkin varmentuminen edellyttäisi vielä selvää nousu uuteen ATH-lukemaan. Tuottopotentiaalia on siis teoriassa molempiin suuntiin rutkasti, vaikka olisimme karhumarkkinassa. Toinen merkittävä asia on gäpit, jotka aina täyttyvät ja usein nämä täyttymiset voivat olla myös käänteen paikkoja. DAXissa tämän viikon nousu täytti selkeän gäpin, joten käänteen paikka voi olla lähellä. Toisaalta tilanne on sama kuin OMXS - indeksissä: molemmista löytyy vielä gäppi aivan ATH:n alapuolelta kun ATH:sta lähdettiin laskuun. Myös Dow Jones on täyttänyt tällä viikolla koko laskun suurimman gäpin, eikä muita näyttäisi yläpuolella enää olevan. Muistelisin, että karhumarkkina voi jättää jonkin gäpin ylähäältä täyttämättä, jotta se voidaan täyttää sitten joskus kun härkämarkkina lähtee liikkeelle. Siihen voi mennä jopa vuosia, enkä väitä muistavani selvästi teknokuplan tai vuoden 2008 pörssiromahdusta. Eikä sillä lopulta ole väliäkään. Markkinan ei tarvitse toistaa itseään täysin samalla tavalla, eikä sijoittajan kannata luottaa mihinkään ennakkoarvauksiin. Ehkä tärkeintä on tiedostaa, että tuottopotentiaalia löytyy teknisessä mielessä molemmista suunnista ja pitää vain löytää keino, jolla pysyy "oikealla puolella vaihtoa". Fiilis on jälleen se, että indekseillä ei ole paljonkaan nousuvaraa, mikäli seuraava pysäkki on koronapohjien alapuolella.

Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.