lauantai 7. tammikuuta 2023

Jatkuuko nousu?

Osakeindeksit ovat sahanneet paikallaan jo pidempään, mutta tällä viikolla lähdettiin nousuun. DAX rikkoi viiden tunnin näkymässä olevan RSIn laskulinjan, mikä on selvästi härkämäinen signaali. Tämän viikon päätteeksi DAX on noussut jälleen 100 viikon liukuvan keskiarvon tasolle ja testaamaan viikkonäkymässä olevaa RSIn laskulinjaa. Ainoa uusi asia on, että DAX on noussut testaamaan myös päivänäkymässä olevaa RSIn laskulinjaa. Mikäli nyt nähty nousu on vain huipun testi, indeksin tulisi kääntyä ensi viikolla uudestaan alaspäin. Viikkonäkymässä indeksin tulisi jäädä nykyiselle tasolle viikon päätteeksi. Päivänäkymässä on hyvin pientä nousuvaraa. DAX on siis merkittävässä tilanteessa. Sillä ei ole juurikaan enää nousuvaraa, mikäli se haluaa käyttää karhumaiset signaalit hyväkseen. Osittain se on jo osoittanut härkämäistä potentiaalia, mikä aika usein merkitsee myös muiden vastustasojen ylittämistä. Markkinan lasku tammikuussa on edelleen mahdollista, mutta se on tämän viikon jälkeen rutkasti epätodennäköisempää.

SP500 on noussut testaamaan 50 päivän liukuvaa keskiarvoa perjantaina. Tämä saattaa toimia vastustasona, mutta asia pitää tietenkin tarkistaa ensi viikolla. Nousuvara on pitkälti loppu myös Nasdaq100ssa, sillä laskumarkkinassa nähdään usein vain paikoillaan sahaamista. Perjantain nousu voidaan edelleen nähdä osana vaakasuuntaan liikkuvaa sahaamista, joka on jatkunut jo pari viikkoa. USAn indeksit eivät ole vielä nousseet läheskään niin paljon, että testaisivat keskipitkän aikavälin laskevia RSIn trendejä. Yläpuolella on vastassa muita vastustasoja ja ensi viikko näyttää, mikä niiden merkitys on. Mikäli ne ovat merkittäviä, indekseillä on edelleen pieni mahdollisuus lähteä laskuun. Markkina on edelleen hyvin vahvasti 50/50 tilanteessa, mutta tämän viikon nousu on kääntänyt sen jonkin verran härkien hyväksi. Mikäli karhu ei murise heti ensi viikolla, härkä voimistuu edelleen. 

Markkinan suunnan pohdinta fundamenttien näkökulmasta on vielä haastavampaa kuin teknisestä näkökulmasta. Keskuspankkien näkemyksen inflaatiosta saattavat muuttua hetkenä minä hyvänsä, kuten on nähty viimeisen vuoden aikana. Niiden sanaan ei juurikaan voi luottaa, mikä tietenkin on yksi syyn siihen, että keskityn pääosin tekniseen puoleen. Samalla talousennusteet ovat pahasti pielessä, eivätkä ne kuvaa oikeastaan muuta kuin markkinasentimenttiä. Inflaation ja korkojen vaikutuksesta markkinaan on myös niin monta erilaista näkökulmaa kuin vain loogisesti mahdollista on, joten en sillä vaivaisi päätäni osakemarkkinoiden suuntaa pohdittaessa. Yleisen talouskehityksen kannalta tämä informaatio voi varmasti olla olennaista. Tällä hetkellä esimerkiksi saa eri tietolähteistä sen käsityksen, että osakemarkkinat saattavat nousta jos keskuspankit lopettavat koron nostot tai jopa lähtevät niitä laskemaan. Historiallisesti tämä on kuitenkin karhumarkkinassa laskua vain syventänyt. Syy on ollut se, että korkojen nostosta luovutaan talouslaman nostaessa päätään. Paljon realistisempi tai ainakin sijoittajan kannalta hyödyllisempi näkemys on, että  markkina pyrkii liikkumaan edestakaisin niin kauan, että suurin osa sijoittajista väsyy siihen, eivätkä he enää pysty muodostamaan käsitystä siitä mitä markkinoilla tapahtuu. Kun sijoittajat on saatu väsyneiksi, voidaan markkina romahduttaa, jotta suursijoittajat pääsevät ostamaan osakkeita halvalla. Tässä vaiheessa ollaan pohjalla ja suurin osa sijoittajista on luopunut koko touhusta. Järkevä sijoittaja seuraakin markkinoita vain siitä näkökulmasta onko markkina laskenut niin paljon, että osakkeita voi ostaa erittäin huokeaan hintaan. Tämä takaa korkeimmat mahdolliset tuotot ja suojan myös markkinalaskuja vastaan. Tällä hetkellä indeksitasolla ei olla tällaisessa pisteessä (esimerkiksi alle 200 kuukauden liukuvan keskiarvon). Tulevien vuosien aikana tämä ajattelu saattaa hyvinkin olla vielä paljon toimivampi, kuin pitkässä nousussa, joka on nähty viimeisen n. kymmenen vuoden aikana. Tämä johtuen siitä, että markkina saattaa hyvinkin olla valmis uuteen esimerkiksi vuosikymmenen kestävään sahaamisjaksoon, jossa pohjalla ostaminen on hyvin tuottoisaa.

Oheisesta kurssikaaviosta voi tarkistaa monien maailman indeksien tilanteen. Pitkäaikainen sijoittaja (aika vuosia) voi valita esimerkiksi kuukausikaavion ja tarkistaa MACDin Histogrammin arvon. Mikäli arvo on positiivinen kuukauden viimeisinä kaupankäyntipäivinä kaikki on hyvin nousun kannalta. Standardilukemien sijasta käyttäisin mieluummin arvoja 8,16 ja liukuva keskiarvo 5. Pitkäaikainen sijoittaja voi myös käyttää esimerkiksi CCIn arvoa 30 samalla periaatteella viikkokaaviossa. Tämä on tietenkin vähän työläämpää.

Sijoittaminen keskipitkällä aikavälillä (n. 2-8 viikkoa) vaatii päivittäistä seuraamista ehkä useampaankin kertaan, mutta tuottaa luonnollisesti hyvin. Toimivan sijoitusmenetelmän löytäminen keskipitkän aikavälin sijoittamiseen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin pitkällä tähtäimellä. Muutamia suhteellisen hyvin toimivia menetelmiä olen esittänyt sivuissa. Olennaista on käyttää eri aikatasoja ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita oikealla tavalla. Lopulta voidaan ajatella niinkin, että monien eri indikaattorien informaatio voidaan löytää hyvinkin yksinkertaisesta menetelmästä. Kun menetelmä on hallinnassa sijoittaminen sertifikaatteihin voi tuoda moninkertaisen tuoton riippumatta siitä laskevatko vai nousevatko osakemarkkinat.